Vuoden 2020 poikkeusolojen seurauksena myös Docomomo on suunnannut toimintaansa uudella tavalla. Koska kokoontumisrajoitukset käytännössä estivät yhdistyksen perinteisen toiminnan, kuten seminaarit, ekskursiot ja arkkitehtuurivierailut, päätti Docomomon hallitus keskittää voimavaransa yhdistyksen verkkosivujen sisällön laajentamiseen ja uudenlaisen julkaisualustan tarjoamiseen modernia arkkitehtuuria käsitteleville puheenvuoroille.
Suomen Docomomon nettisivut sisältävät jo entuudestaan asiantuntijoiden laatimat esittelytekstit Docomomon 87 kohteen valikoimasta suomeksi ja englanniksi. Vuoden 2020 aikana yhdistyksen hallitus muodosti keskuudestaan toimituskunnan, joka tilasi noin kymmenen asiantuntija-artikkelia suomalaiseen moderniin arkkitehtuuriin liittyvistä teemoista. Osa artikkeleista julkaistaan suomen ohella englanninkielisinä.
Tarkoitus on, että tästä tulee Docomomolle pysyvä toimintamuoto, eli jatkossa yhdistyksen nettisivut toimivat julkaisukanavana artikkeleille ja puheenvuoroille, jotka liittyvät yhdistyksen toiminnan aihepiiriin. Tarjoa artikkeliehdotuksesi tai ota muuten yhteyttä Docomomon toimituskuntaan sähköpostitse: secretary(at)docomomo.fi!
Modernismin toinen tuleminen – Suomen 1990-luvun arkkitehtuurin mielenmaisema
Anni Vartola
Julkaistu 12.10.2025
Suomessa vallinnut pitkän taloudellisen nousukauden ja yhteiskunnallisen vapautumisen siivittämä riehakas optimismi päättyi loppuvuonna 1990 syvään lamaan ja ankaraan itsetutkiskeluun arkkitehtuurin perimmäisestä olemuksesta. Samalla tietoliikennetekniikan nopea kehitys ja niin kutsutun Nokia-Suomen synty ruokkivat kiinnostusta ilmaista edistyksellistä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa viileän niukkailmeisen estetiikan keinoin.
Vieraasta ja väärästä omaksi rakennusperinnöksi – suomalainen funkis Neuvostoliitossa ja Venäjällä
Netta Böök
Julkaistu 15.7.2025
Kirjoitin 2003 Arkkitehti-lehteen suomalaisten funkisrakennusten kohtaloista luovutetussa Karjalassa. Suomalaiselle arkkitehtuurihistoriankirjoitukselle uskollisena selitin, että funkis oli tyyli, jolla nuori tasavaltamme julisti maailmalle itsenäisyyttä, länsimaisuutta ja nykyaikaisuutta. Lopuksi pohdin, enemmän tunteen kuin tiedon pohjalta, symboloiko ”valkea, suomalainen funkis siis jotain korostetun suomalaista, vierasta, torjuttavaa”.
Oulun koulu elää?
Anna-Maija Ylimaula
Julkaistu 27.3.2023
Kuva: Anna-Maija Ylimaula.
Päätoimittaja Marja-Riitta Norri kysyi Arkkitehti-lehdessä 1/1981: “Jättääkö Oulun koulukunta arkkitehtuurin kartalle muuta kuin tukilaissaappaiden jäljet”. Oulun koulun alkuvaiheissa mukana ollut emeritaprofessori ja kirjailija Anna-Maija Ylimaula vastaa kysymykseen Docomomon pyynnöstä.
Standardointi alhaalta ylös: Puutalo Oy ja elämä esivalmisteisissa taloissa
Aleksi Lohtaja
Julkaistu 27.3.2023
Vuoden 2021 Venetsian arkkitehtuuribiennaalin teema How will we live together kutsui miettimään, miten arkkitehtuuri voi vastata ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kriiseihin ja epävakaisiin tulevaisuudennäkymiin. Vaikka seuraava, vuoden 2023 biennaali on jo ovella, on pitkittyneen koronatilanteen, pahenevan ilmastokriisin sekä Ukrainan sodan jälkeen kysymys yhteiselosta edelleen äärimmäisen ajankohtainen.
Tamperelaisia modernismeja
Jorma Mukala
Julkaistu 27.3.2023
Kuva: Saana Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto
”Toijalan takana ei ole paljon mitään”, runoilija Pentti Saarikoski tuumaili 1960-luvun alussa. Helsinkiläisten modernistien nuori sankari viittasi toteamuksellaan Väinö Linnan ja Lauri Viidan realismiin. Saarikosken mielipidettä ei voi siirtää uskottavasti arkkitehtuuriin, sillä aitoa funkis-modernismia rakennettiin Tampereen keskustaan ajanmukaisesti 1930-luvulla, ja 1960-luvun alussa valmistui kaupunkiin useita vaikuttavia modernismin teoksia. Myös postmodernismin aikana ja sen jälkeen on tapahtunut paljon kiinnostavaa.
Asunto Oy Kannelmäen pientalot
Esko Kahri & Kai Lohman
Julkaistu 27.3.2023
Kuva: Esko Kahrin arkisto
Asunto Oy Kannelmäen Pientalot valmistui 1974 täydentämään Kannelmäen 1950-luvulta alkaen rakentunutta lähiötä. Rakennuspaikka on entistä meren pohjaa ja Mätäjoen vartta, joten rakennukset perustettiin teräsbetonipilareiden ja -sokkelipalkkien varaan. Kaikkiaan yli kolmekymmentä erikokoista rakennusta toteutettiin Kemi Oy:n Domino-puu- ja teräselementeistä ja märkätilat tehtiin tilaelementtinä. Alueelle toteutetaan mittavaa peruskorjausta, joka on alkanut 2019.