Kaikki artikkelit

Koteja betonielementeistä – Alvar Aalto ja sodanjälkeinen asuntotuotanto

Jonas Malmberg
Julkaistu 16.6.2021

Kuva: Jonas Malmberg.

Aallon asuntokohteissa betonielementit eivät hallitse rakennusten arkkitehtuuria, vaikka yllättävän monessa talossa tekniikoita sovellettiin ja jopa edistettiin. Juho Tapanin 1910-luvulla kehittämät ontelolaatat, joiden viimeinen ja tunnetuin sovellus oli Alvar Aallon Standardivuokratalo seuraavan vuosikymmenen lopulta, jäivät lähinnä kuriositeetiksi. Aalto kuitenkin tutki esivalmistuksen hyödyntämistä suunnittelutyönsä kautta: hän suunnitteli esivalmisteisia tyyppitaloja jo pian 1930-luvun puolivälin jälkeen ja osallistui standardisoinnin edistämiseksi 1942 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston työhön. Suomessa varsinainen betonielementtirakentaminen sai jalansijaa vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Lue lisää

 

 

Kaija ja Heikki Sirenin kokeellisia puurakenteita 1950- ja 1960-luvuilla

Elina Standertskjöld
Julkaistu 16.6.2021

Kuva: Bengt Andersson / MFA.

Kaija ja Heikki Sirenin aloitellessa uraansa sotien jälkeen oli puurakenteisten talojen valmistamista tehtailla tutkittu ja kehitetty jo jonkin aikaa. Pientalojen teollisen esivalmistuksen ja standardisoinnin suhteen tärkeä askel otettiin, kun talvisodan jälkeen 1940 perustettiin Puutalo Oy. Tämä 21 yrityksen perustama puutaloteollisuuden yhteistoimintaelin keskittyi teollisesti valmistettujen puutalotyyppien suunnitteluun ja markkinointiin.

Lue lisää

 

 

 

Modernin arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön suojelu – tiedostavaa yhteisvastuuta

Hilkka Högström
Julkaistu 16.6.2021

Kuva: Hilkka Högström.

Monet kansainväliset kulttuuriperintöalan järjestöt ja niiden kansalliset yhdistykset ovat julkaisseet näkemyksensä 1900-luvulla rakennetun ympäristön merkityksestä ja arvoista. Docomomo Suomi Finland ry:n ensimmäinen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten kohdevalikoima on vuodelta 1993. Kansainvälinen Icomos valmisteli ns. Madridin asiakirjan 1900-luvun rakennusperinnön suojelun periaatteista vuonna 2011.

Lue lisää

 

 

 

 

Täydennysrakentamisen käsite – ympyrä sulkeutuu

Olli-Paavo Koponen
Julkaistu 16.6.2021

Kuva: Olli-Paavo Koponen.

Arkkitehtuurin opetuksessa ja tutkimuksessa operoidaan käsitteillä. Monet pysyviksikin mielletyt käsitteet ovat itse asiassa varsin nuoria, vasta modernismin myötä syntyneitä viimeisten sadan vuoden aikana. Luulin vielä 2000-luvun alussa väitöskirjaa kirjoittaessani täydennysrakentamista tällaiseksi vakiintuneeksi käsitteeksi, mutta se on osoittautunut viime aikoina hyvinkin nopeasti merkitystään muuttavaksi.

Lue lisää

 

 

 

 

Kaarihallit modernissa urheilussa

Karita Rytivaara
Julkaistu 16.6.2021

Piirros: Karita Rytivaara.

Suomalaiseen 1960-luvun urheiluarkkitehtuuriin perehtynyt arkkitehti ja opettaja Karita Rytivaara pohtii esseessään suomen moderninajan kaarihallien historiaa ja Einari Teräsvirran urheiluarkkitehtuuria.

Rakenteet ovat arkkitehdin äidinkieli! Arkkitehti on runoilija, joka ajattelee ja puhuu rakentein. Kantava runko on rakennukselle samaa kuin luuranko eläimelle. – Rakentaja, joka kätkee minkä tahansa osan minkä tahansa osan rakennusrungosta, luopuu rakennustaiteen ainoasta sallitusta ja samalla kauneimmasta koristeesta.

Lue lisää

 

 

Toronton kaupungintalo

Susanna Santala
Julkaistu 16.6.2021

Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

Viljo Revellin toimiston suunnittelema Toronton kaupungintalo (1959–1964) on suurkaupungin keskeinen maamerkki. Veistoksellisesta valtuustosalista, kahdesta kaartuvasta toimistotornista, kaupunkilaisia palvelevasta matalasta rakennusosasta sekä julkisesta aukiosta muodostuva rakennuskompleksi edustaa kaupunkilaisia koskevia päätöksiä tuottavaa hallintojärjestelmää ja muodostaa samalla keskeisen solmukohdan suurkaupunkialuetta jäsentävässä infrastruktuurissa.

Lue lisää

 

 

 

 

Kompromisseja, konflikteja ja kumppanuutta: Alvar Aallon Kolmen ristin kirkon rakentaminen

Sofia Singler
Julkaistu 16.6.2021

Kuva: Heikki Havas.

Kolmen ristin kirkon rakentaminen Imatran Vuoksenniskalla (1955–58) kertoo sekä Aallon ateljeen näkemyksellisestä luovuudesta että sotienjälkeisen Suomen sosiaalisesta, kulttuurisesta, poliittisesta ja uskonnollisesta ympäristöstä. Evankelisluterilainen kansankirkko oli Aallolle pitkäaikainen ja myötämielinen toimeksiantaja, ja Aalto puolestaan kirkolle otollinen kumppani, jonka arkkitehtuurin katsottiin edistävän ja ilmentävän kirkon merkitystä modernissa maailmassa. Kirkon ja Suomen tunnetuimman modernin arkkitehdin välinen suhde ei kuitenkaan perustunut pelkästään molemminpuoliseen oman edun tavoitteluun. Heidän yhteyttään voisi pikemminkin luonnehtia tietoiseksi ja antoisaksi symbioosiksi, joka ammensi jaetuista intresseistä ja arvoista mutta johon mahtui myös kompromisseja ja konflikteja.

Lue lisää