Docomomon artikkelisarja – sivu 3

Kaarihallit modernissa urheilussa

Karita Rytivaara
Julkaistu 16.6.2021

Piirros: Karita Rytivaara.

Suomalaiseen 1960-luvun urheiluarkkitehtuuriin perehtynyt arkkitehti ja opettaja Karita Rytivaara pohtii esseessään suomen moderninajan kaarihallien historiaa ja Einari Teräsvirran urheiluarkkitehtuuria.

Rakenteet ovat arkkitehdin äidinkieli! Arkkitehti on runoilija, joka ajattelee ja puhuu rakentein. Kantava runko on rakennukselle samaa kuin luuranko eläimelle. – Rakentaja, joka kätkee minkä tahansa osan minkä tahansa osan rakennusrungosta, luopuu rakennustaiteen ainoasta sallitusta ja samalla kauneimmasta koristeesta.

Lue lisää

 

 

Toronton kaupungintalo

Susanna Santala
Julkaistu 16.6.2021

Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

Viljo Revellin toimiston suunnittelema Toronton kaupungintalo (1959–1964) on suurkaupungin keskeinen maamerkki. Veistoksellisesta valtuustosalista, kahdesta kaartuvasta toimistotornista, kaupunkilaisia palvelevasta matalasta rakennusosasta sekä julkisesta aukiosta muodostuva rakennuskompleksi edustaa kaupunkilaisia koskevia päätöksiä tuottavaa hallintojärjestelmää ja muodostaa samalla keskeisen solmukohdan suurkaupunkialuetta jäsentävässä infrastruktuurissa.

Lue lisää

 

 

 

Kompromisseja, konflikteja ja kumppanuutta: Alvar Aallon Kolmen ristin kirkon rakentaminen

Sofia Singler
Julkaistu 16.6.2021

Kuva: Heikki Havas.

Kolmen ristin kirkon rakentaminen Imatran Vuoksenniskalla (1955–58) kertoo sekä Aallon ateljeen näkemyksellisestä luovuudesta että sotienjälkeisen Suomen sosiaalisesta, kulttuurisesta, poliittisesta ja uskonnollisesta ympäristöstä. Evankelisluterilainen kansankirkko oli Aallolle pitkäaikainen ja myötämielinen toimeksiantaja, ja Aalto puolestaan kirkolle otollinen kumppani, jonka arkkitehtuurin katsottiin edistävän ja ilmentävän kirkon merkitystä modernissa maailmassa. Kirkon ja Suomen tunnetuimman modernin arkkitehdin välinen suhde ei kuitenkaan perustunut pelkästään molemminpuoliseen oman edun tavoitteluun. Heidän yhteyttään voisi pikemminkin luonnehtia tietoiseksi ja antoisaksi symbioosiksi, joka ammensi jaetuista intresseistä ja arvoista mutta johon mahtui myös kompromisseja ja konflikteja.

Lue lisää

 

 

 

Sivu 1 | Sivu 2 | Sivu 3