Moderni kulttuuriympäristö on tässä ja läsnä! – Kohti arkiympäristön tunnistamista ja tunnustamista
Juha Vuorinen
Julkaistu 27.3.2023
Vuonna 2008 kirjoitin artikkelin Museoviraston rakennusosaston aikakauskirjaan uudemman rakennuskannan tunnistamisen ja arvottamisen haasteista. Artikkelin lähtökohtana oli se, että rakennusperinnön tunnistamisessa on painotettu havainnointia, joka on edeltänyt varsinaista tutkimuksellista, kontekstualisoivaa analyysiä. Havainnoinnin arvottamisperusteet ja kriteeristö ovat puolestaan painottaneet tulkitsijan ja kohteen ajallista etäisyyttä, niin että kohteelle on muodostunut ikää, harvinaisuutta sekä säilyneisyyttä. Kriteeristö on samalla korostanut rakennuskannan tunnistettavia ominaisuuksia.
Koteja betonielementeistä – Alvar Aalto ja sodanjälkeinen asuntotuotanto
Jonas Malmberg
Julkaistu 16.6.2021
Kuva: Jonas Malmberg.
Aallon asuntokohteissa betonielementit eivät hallitse rakennusten arkkitehtuuria, vaikka yllättävän monessa talossa tekniikoita sovellettiin ja jopa edistettiin. Juho Tapanin 1910-luvulla kehittämät ontelolaatat, joiden viimeinen ja tunnetuin sovellus oli Alvar Aallon Standardivuokratalo seuraavan vuosikymmenen lopulta, jäivät lähinnä kuriositeetiksi. Aalto kuitenkin tutki esivalmistuksen hyödyntämistä suunnittelutyönsä kautta: hän suunnitteli esivalmisteisia tyyppitaloja jo pian 1930-luvun puolivälin jälkeen ja osallistui standardisoinnin edistämiseksi 1942 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston työhön. Suomessa varsinainen betonielementtirakentaminen sai jalansijaa vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Kaija ja Heikki Sirenin kokeellisia puurakenteita 1950- ja 1960-luvuilla
Elina Standertskjöld
Julkaistu 16.6.2021
Kuva: Bengt Andersson / MFA.
Kaija ja Heikki Sirenin aloitellessa uraansa sotien jälkeen oli puurakenteisten talojen valmistamista tehtailla tutkittu ja kehitetty jo jonkin aikaa. Pientalojen teollisen esivalmistuksen ja standardisoinnin suhteen tärkeä askel otettiin, kun talvisodan jälkeen 1940 perustettiin Puutalo Oy. Tämä 21 yrityksen perustama puutaloteollisuuden yhteistoimintaelin keskittyi teollisesti valmistettujen puutalotyyppien suunnitteluun ja markkinointiin.
Modernin arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön suojelu – tiedostavaa yhteisvastuuta
Hilkka Högström
Julkaistu 16.6.2021
Kuva: Hilkka Högström.
Monet kansainväliset kulttuuriperintöalan järjestöt ja niiden kansalliset yhdistykset ovat julkaisseet näkemyksensä 1900-luvulla rakennetun ympäristön merkityksestä ja arvoista. Docomomo Suomi Finland ry:n ensimmäinen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten kohdevalikoima on vuodelta 1993. Kansainvälinen Icomos valmisteli ns. Madridin asiakirjan 1900-luvun rakennusperinnön suojelun periaatteista vuonna 2011.