Säynätsalon kunnantalo

thumb image
Photo: Maija Holma / AAM
  • PaikkakuntaJyväskylä
  • Valmistumisvuodet 1952
  • Vuosikymmen1950-luku
  • Lisätty valikoimaan1993
  • AikakausiSodanjälkeinen modernismi

Päijänteellä sijaitsevan Säynätsalon nykyinen asutus- ja teollisuushistoria saivat alkunsa kauppaneuvos Johan Parviaisen perustaessa asumattomalle saarelle sahan 1898 ja vaneritehtaan 1914. Säynätsalon kunta perustettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Vuodesta 1942 alkaen Alvar Aallon laati Enso-Gutzeitin tilauksesta alueen kaavoitusratkaisuja ja oli ilmeisesti luonnostellut kunnantaloakin kunnallislautakunnan pyynnöstä jo alkuvuonna 1948.

Aino Aalto menehtyi 13.1.1949, mikä oli Aallolle suuri isku. Silti Säynätsalon julistaessa kunnantalon suunnittelusta kutsukilpailun 15.9.1949 Aalto toimistoineen ylsi parhaimpaansa. Voittoisa ehdotus ”Curia” kiertyi korotetun mäen ympärille rajaten pientä aukiota. Aalto oli kirjoittanut ”kukkulakaupungista” jo 1920-luvulla: ”Minulle ’nouseva kaupunki’ on muodostunut kuin uskonnoksi, sairaudeksi, hulluudeksi, miksi vain tahdotte.” (Schildt 1997, 49).

Toimistossa oli aloittanut elokuussa 1949 arkkitehti Elsa Mäkiniemi (myöh. Elissa Aalto), joka Aallon mukaan ”lähinnä vastasi” rakennuksesta ja työn valvonnasta. (Aalto 1953, 149). Kunnantalon rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 1950, ja talo valmistui seuraavan vuoden joulukuussa. Kunnantalo vihittiin käyttöönsä 28.8.1952. Aalto kuvaili rakennustaan:

”Suhteellisen jyrkälle rinteelle sijoitettu rakennus on yksi- ja kaksikerroksisena koottu keskuspihan, pation ympärille. Piha muodostaa korotetun tason, joka saatiin aikaan kääntämällä perustakaivauksien maaylijäämä suoraan tätä pihakorotusta palvelemaan. Rakennuksen alakertaan edellytettiin liikehuoneistoja. Käyttämällä kahta tasoa, kadun tasoa, ja patiota, vapautui siis itse hallintorakennus, jonka huoneistot ovat pation ympärillä, liikehuoneistojen vulgarisoivasta vaikutuksesta.” (Aalto 1953, 149).

Säynätsalon kunnantalo on Aallon punatiiliarkkitehtuurin keskeisiä teoksia, jossa yhdistyvät inhimillinen mittakaava, yksinkertaiset ja luonnonläheiset materiaalit sekä kansainvälisestä rakennusperinnöstä omaperäisiksi muovatut aiheet. Korkeimmaksi kohoavan valtuustosalin hahmo osoittaa toimintojen hierarkian. Valtuustosalin arvoa korostavat myös sisäkaton veistokselliset puurakenteet ja elegantti sisustus. Rakennuksen toimintojen ja tilojen hierarkia piirtyy hienoina viittauksina materiaaleissa ja yksityiskohdissa, ja harkittu inhimillinen arkkitehtuuri jatkuu rakennuksen kiinto- ja irtokalustuksissa sekä valaisimissa. Toimistojen intiimi sivukäytävä kiertää sisäpihaa, jonka tunnelmaa luovat suihkulähde ja pronssivalos kuvanveistäjä Väinö Aaltosen teoksesta ”Tanssijatar”.

Vuonna 1993 Säynätsalon kunta liitettiin Jyväskylän kaupunkiin, jolloin kunnantalo menetti keskeisimmän toimintonsa. Kaupungin aluetoimiston palvelupiste suljettiin 23.12.2015, sivukirjasto jatkaa toimintaansa ja asuinhuoneistot ovat käytössä.

 

Jonas Malmberg

__________
Aalto, Alvar (1953). ”Kunnantalo, Säynätsalo”. Arkkitehti 9–10/1953.
Isohauta Teija (2007). Säynätsalon kunnantalo / Säynätsalo Town Hall. Alvar Aalto Museum: www.alvaraalto.fi (haettu / accessed 7.8.2015).
Schildt, Göran (toim./ed.) (1997). Näin puhui Alvar Aalto / Alvar Aalto in His Own Words. Helsinki: Otava.
Weston, Richard (1993). Architecture in Detail: Town Hall, Säynätsalo. London: Phaidon Press.

 

Saman suunnittelijan kohteita