Åbo Akademin kirjatorni

Åbo Akademin ensimmäinen uudisrakennus nousi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Turun tuomiokirkon ympäristöön Akademin omistamalle tontille. Kirjaston rakentamisen teki mahdolliseksi kirjakauppias Gösta ja Gertrud Brandersin miljoonalahjoitus. Lahjoittajien toivomuksesta päätökset tehtiin nopeasti ja rakennuskomitea pyysi luonnokset Erik Bryggmanilta toukokuussa 1934. Bryggmanin ehdotus oli moderni, kuutiomainen kirjatorni, ja sen kyljessä oleva kirjaston toimistorakennus, jota ei kuitenkaan toteutettu. Puistomaiselle, muurin ympäröimälle tontille vanhaan kulttuurimaisemaan sijoitettua Bryggmanin huippumodernia, yksinkertaista ja puhdaslinjaista funktionalistista suunnitelmaa pidettiin maisemaan sopivana. Edes valkoiseksi rapatun kirjatornin korkeutta ei vastustettu.

Kirjatornin ensimmäisessä kerroksessa oli lainaamo, katalogisointi ja opiskelijoiden lukusali. Tilaan saatiin valoa ja läpinäkyvyyttä lasiseinillä. Keskellä huonetta lainaamon takana oli metalliset kierreportaat ja niiden vieressä hissi. Kaksi kellarikerrosta toimivat lähinnä sanomalehtivarastona. Toisessa kerroksessa oli toimistotiloja eli henkilökunnan työhuoneita ja käsikirjoituskokoelmat. Kolmeen ylimpään matalampaan kerrokseen sijoitettiin kirjavarastot teräshyllyihin. Kaikkiin tiloihin Bryggman suunnitteli sisustuksen. Toimistotiloissa oli Merivaaran teräshuonekaluja ja kumimattoja ja ruskeaksi petsattuja laakaovia. Tilojen yleisilme on säilynyt, vaikka tiloja on modernisoitu. Esimerkiksi lukusalin kaarevaselkäiset puiset tuolit ovat saaneet väistyä ergonomisten tuolien tieltä.

Kirjatornin lähimpinä esikuvina Bryggman mainitsee amerikkalaiset kirjavarastot ja Lundin yliopiston kirjaston laajennusosan. Ennen kirjatornin ja samanaikaisen Vierumäen urheiluopiston päärakennuksen valmistumista Bryggman teki laajan opintomatkan Saksaan. Myös Bauhausin ja Walter Gropiuksen töiden vaikutus näkyy Bryggmanin funktionalistisissa töissä. Kirjatornin kylkeen toteutettiin tilava kirjastosali toimistotiloineen Bryggmanin kuoleman jälkeen. Woldemar Baeckmanin toteutus (1956–58) seurasi Bryggmanin ideoita ja mittasuhteita.

Helena Soiri-Snellman

__________

Bryggman, Erik (1936). ”Åbo Akademis Boktorn”, Arkitekten 1/ 1936.

Grägg, Ulrika (2004). ”Modernitet på beställning: Erik Bryggmans boktorn för Åbo Akademis bibliotek”. Mäkikalli, Maija & Ulrika Grägg, Ulrika (toim.). Moderni Turku 1920- ja 1930-luvuilla – Det Moderna Åbo under 1920- 0ch 1930-talen. Turku: Turun yliopisto

Holmberg, Eric (1938). Åbo Akademis bibliotek under nytt tak: byggnadsbeskrivning. Åbo: Åbo tidnings och tryckeri aktiebolag.

Ringbom, Sixten & Ringbom, Åsa (1985). Akademiska gårdar, Arkitektur och miljöer kring Åbo Akademi. Åbo: Åbo Akademi.