Asunto-osakeyhtiö Atrium ja hotelli Hospits Betel

Erik Bryggmanin aikana Turusta tuli modernin arkkitehtuurin keskus. Julkisivulautakunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana Bryggman seurasi ja vaikutti kaupunkikuvan uudistumiseen.

Bryggmanin Turun Yliopistonkadun varrelle Kristiinankadun päätteeseen 1920-luvulla suunnittelemat rakennukset, asuinkerrostalo Atrium ja hotelli Hospits Betel rakennusten välisine aukioineen sekä kallioiseen rinteeseen nousevine portaineen muodostavat merkittävän arkkitehtonisen kokonaisuuden, joka lienee merkittävin italialaisvaikutteinen kaupunkitila Suomessa. Asuintalon ja muutamaa vuotta myöhemmin rakennetun hotellin arkkitehtuurissa on havaittavissa tyylin pelkistyminen, joka liittyi funktionalismin vähittäiseen läpimurtoon.

Asunto-osakeyhtiö Atriumin perustava kokous pidettiin keväällä 1925, jolloin Bryggman esitteli kallioiseen rinteeseen nousevan viisikerroksisen rakennuksen perspektiivikuvaa tuleville osakkaille. Nykyisen muotonsa kerrostalo sai lukuisten luonnosvaiheiden kautta.

Aumakattoisen kokonaisuuden julkisivut ovat ilmeeltään vahvasti klassistiset kipsisine korkokuvineen. Niissä on esitettynä muun muassa antiikin temppelinpääty ja teksti Atrium sekä tulenkantajien liekkitunnus. Yliopistonkadun puolen reliefit sijaitsevat nauhamaisesti toisen kerroksen ikkunoiden välissä. Julkisivussa korostuu kaksi ulkonevalla klassisistisella pylväskatoksella varustettua sisäänkäyntiä.

Porraskäytävien ovet ja koristeelliset takorautaiset kaiteet tehtiin arkkitehdin erikoispiirustuksien mukaan, myös portaikkojen auloihin Bryggman suunnitteli koristemaalauksia.  A-portaassa on jäljellä alkuperäinen hissi, B- ja C-portaikkoon rakennettiin Schauman arkkitehdit Oy:n suunnittelemat lasiseinäiset hissit 2011.

Asuinhuoneistojen pohjakaavat seurasivat vanhaa kaupunkiasumisen traditiota eli salit ja salongit olivat kadun puolella ja keittiötilat pihanpuolella. Atriumin liiketilat sijaitsevat Yliopistonkadun katutasossa. Talon erikoisuus, oli roomalainen kylpylä pylväshalleineen ja holvikattoisine kuumine ja kylmine altaineen sekä kaakeloituine saunatiloineen toisti klassismia. Yleisen saunan toiminta loppui 1990-luvulla.

Turun lähetysyhdistys, joka omisti Puolanmäen laella sijaitsevan Betel-kirkon, halusi laajentaa toimintaansa ja järjesti lokakuussa 1926 hotellia j kirkon kellotornia koskevan suunnittelukilpailun. Bryggmanin suunnitelma toisti osittain Atriumin ideoita. Arkkitehti kehitteli voittanutta ehdotustaan ja hankki uusia ideoita matkoiltaan Italiaan ja Itävaltaan sekä Saksaan. Matkojen jälkeen suunnitelmat selkeytyivät ja julkisivujen klassistiset koristeaiheet katosivat. Tilalle tulivat selkeät funktionalistiset muodot. Aukiolle oleva hotellin pääsisäänkäynti sai betonisen, pylväättömän ”funkiskatoksen” ja laatikkomaiset parvekkeet.

Katseen vangitsijana on aukion ylle kohoava sirolinjainen italialaisvaikutteinen kellotorni – tosin tornin sirous katosi, kun se 1990 päällystettiin lämpörappauksella. Torniin johtavat hotellin seinän vierestä portaat, jotka toistavat aukion vastakkaisella puolella olevaa Atriumin portaikkoa.

Hotellin ravintolan Bryggman sisusti muodikkailla wieniläisillä Thonet-tuoleilla ja tanskalaisilla Poul Henningsenin valaisimilla. Ravintolan paikalla on nykyisin hotellin luentosali. Pääportaikko saa valoa pihan puolen kookkaasta moniruutuisesta rautakehyksisestä ikkunasta. Jokaisen kerroksen hotellikäytävä päättyy parvekkeeseen.

Byggmanin tytär sisustusarkkitehti Carin Bryggman uusi hotellin sisustuksen 1974–1980. Seuraava totaalinen peruskorjaus valmistui 2000 ja palautti osittain Bryggmanin ideoita, arkkitehtina Matti Uksila ja sisustusarkkitehtina Björn Sahlqvist.

Helena Soiri-Snellman

__________

Nikula, Riitta (2003). ”Bryggman Erik, arkkitehti, professori”. Suomen Kansallisbiografia 2. Helsinki: SKS.

Soiri-Snellman, Helena (2010). Atrium. Erik Bryggman ja Turun arkkitehtuuri. Helsinki: As Oy Atrium.

Stigell, Anna-Lisa (1965). Erik Bryggman. Ekenäs: Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, 22.