Standardivuokratalo

1929
thumb image
Photo: Aino Aalto / AAM
  • PaikkakuntaTurku
  • Valmistumisvuodet 1929
  • Vuosikymmen1920-luku
  • Lisätty valikoimaan1993
  • AikakausiIdentiteetin rakentaminen

Standardivuokaratalon tontilla Turun keskustassa on kolme vanhempaakin rakennusta: rakennusmestari Karl Thomanderin suunnittelema, jugendtyylinen asuinkerrostalo (1910) sekä kaksi puista asuinrakennusta Aug. Helenius (1887) ja K.W. Blomberg (1903).

Maalaistentalon urakoitsija, tehtailija, maanviljelijä, keksijä Juho Tapani oli merkittävä tuttavuus uutuuksia etsivälle nuorelle Alvar Aallolle. Tapani oli tutustunut uusiin betonin käyttömahdollisuuksiin Saksassa, ja hän patentoi 1910-luvulla rautabetonivahvisteisia seinä- ja välipohjalaattojaan. Hänen ontot rautabetonilaattansa olivat ensimmäisiä suomalaisia betonielementtejä.

Alvar Aalto innostui Tapanin keksinnöstä, halusi kokeilla sitä omalla tavallaan ja suunnitteli ”reikäbetonitiilisen” Standardivuokratalon tämän pyynnöstä. Aaltoa houkutteli halvan tyyppitalon kehittely, jossa Tapanin betonitiili oli mullistava keksintö. Huoneistojen poikittaiset väliseinät ovat kantavat, kun taas ulkoseinät ovat keveitä. Välipohjat koottiin pitkittäisistä teräsbetonielementeistä. Aalto signeerasi pääpiirustukset kesäkuussa 1928 ja kuvaili samoihin aikoihin standarditaloa Rakennustaito-lehdessä: ”Rakennuksen fasadi, kokonaan palkkien varassa oleva kevytseinä, tehdään valmiiksi vasta vesikaton jälkeen.”

Keskeiset talon rakennusaineet tulivat Juho Tapanin tehtaista: Tapani-laatat Turun Rautabetonivalimosta ja kattotiilet Oy Keramiasta. Teräspuitteiset ikkunat ja ovet tilattiin Hollannista Crittal-Braatilta. Alvar ja Aino Aalto laativat keittiösisustuksen standardit, ja valmiiseen taloon Aino sisusti standardiasunnon, jossa oli Thonet’n kevyitä pyökkihuonekaluja ja saksalaisia rautaputkikalusteita.

Aalto päätti artikkelinsa Rakennustaidossa: ”Yksityistä rakentajaa, joka pyrkii korkeaan teknilliseen tasoon, sen luonnollisimman keinon, standardisoinnin avulla, olisin taipuvainen pitämään ilahduttavana ilmiönä ja sosialisesti aivan erikoisen positiivisena tekijänä.”

Standardivuokratalo oli Suomen ensimmäinen funktionalistinen asuinrakennus, jossa Aalto toteutti uusia kansainvälisiä sosiaalisia pienasuntoideoita. Viisikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen julkisivut ovat sileäksi rapatut. Asunnot ovat pieniä yksiöitä tai kaksioita, mutta keskellä oli läpitalon perheasuntoja, joissa oli keittiö ja 4 huonetta. Läpitalon asunnoissa oli keskellä ikkunaton olohuone tai halli, joissa oli takka. Valoa tuli sekä kadun että pihanpuoleisien huoneiden kautta.

Asuntojen kaksi ja kolmijakoiset metalli-ikkunat muutettiin 1950-luvun korjaustöiden yhteydessä puupuitteisiksi. Metallipuitteisia ikkunoita ja Aallon suunnittelemia pitkäkahvaisia rautakehyksisiä ulko-ovia on jäljellä liikehuoneistoissa.

Standardivuokratalo on yksi kolmesta Aallon Turkuun suunnittelemista ja toteutuneista uudisrakennuksista, joita pidetään Aallon avainteoksina klassismista standarditalon funktionalismiin.

 

Helena Soiri-Snellman

__________
Aalto, Alvar (1928). ”Uusin Tapani-talo Turussa. Hiukan ennakkotietoja”, Rakennustaito 5–6/1928

 

Saman suunnittelijan kohteita