- PaikkakuntaEspoo
- Valmistumisvuodet 1991
- Vuosikymmen1990-luku
- Lisätty valikoimaan2023
- AikakausiHyvinvointiyhteiskunnan murros
Rakennuksena pienehkö Niittykummun paloasema erottuu maamerkkinä torneineen Espoon Merituulenväylälle. Rivi paloautoja näkyy valmiusasemassa pohjakerroksen lasiseinän liukuovien takana. Niiden takana autotallissa ovat liukutangot yläkerrasta laskeutumista varten. Korkea autohalli on teräsrakenteinen. Sen takana kaksikerroksinen rakennuksen osa perustuu teräspilareihin ja paikallavalettuun betoniin. Pohjakerroksessa ovat verstas- ja pukuhuonetilat sekä isännöitsijän asunto, ja ylemmässä kerroksessa hälytyskeskus sekä palomiesten lepo- ja harjoitustilat.
Paloasema kuuluu Erkki Kairamon tuotannon hienoimpiin saavutuksiin. Häntä inspiroi palotoimen kiihkeys, ja suunnittelun lähtökohtana olikin kuluvan ajan minimointi hälytyksestä pelastusautojen liikkeelle ponkaisemiseen minuutteina ja sekunteina. Liike ja vauhti ovat Kairamon rakennustaiteen keskeisiä vaikuttajia: torni ja palomiesten oleskelutiloista maantasolle johtava liukutanko ovat pystyaiheita, autojen syöksy eteenpäin vaakasuunta. Kairamo kertoi hahmottavansa yleensä rakennuksen päällekkäiset kerrokset päässään ennen piirtämistä. Hän näki kokonaisuudet prosesseina – joita hän oli toki suunnitellut suuremmassa mittakaavassa paperitehtaissaan.
Paloaseman arkkitehtuuri perustuu dynamiikkaan ja hiottuihin yksityiskohtiin. Vaikutelma tuo mieleen Neuvostoliiton vallankumouksen jälkeisen konstruktivistisen rakennustaiteen. Rakennuksen yhtenä esikuvana on mainittu arkkitehti El Lissitzky (1890–1941). Kairamo käytti ilmaisussaan terästä värikkäänä ja keveänä kontrastina laatikkomaisina näkyville taustan betoni-, tiili- tai laattarakenteille. Teräs ilmenee myös toissijaisena rakenteena tai puhtaasti koristeena, ”höntyröinä” Kairamon sanoin. Palotornia ei enää käytetä perinteiseen tapaan letkujen kuivaamiseen, vaan se tarjoaa paikan tikas-, pelastus-, kiipeily- ja palokalustoharjoitteluun. Tornin avoin teräsrakenne on käytön kannalta joustava. Ylinnä tornissa on paloaseman iso koodinumero ja siihen liittyy myös teknisiä varusteita kuten tuulisukka, anemometri ja antenni. Kirkkaat värit, sininen ja punainen korostavat kierreportaiden ja ulokkeiden dynamiikkaa.
Paloasema julkaistiin 1990-luvulla useissa lehdissä ja kirjoissa, sekä kotimaassa että ulkomailla. Asemakaavassa suojellun paloaseman käyttö loppui kesällä 2023, kun uusi paloasema valmistui Matinkylään. Rakennukselle haetaan uutta käyttöä panimoravintolana.
________