Metsätalo

1939
thumb image
Photo: Rafael Roos / MFA
  • PaikkakuntaHelsinki
  • Valmistumisvuodet 1939
  • Vuosikymmen1930-luku
  • Lisätty valikoimaan1993
  • AikakausiIdentiteetin rakentaminen

Metsätalo sijoittuu C.L. Engelin suunnitteleman Helsingin monumentaalikeskustan jatkeeksi, Unioninkadun ja Fabianinkadun väliin rajautuen pohjoisessa Varsapuistikkoon. Kolme kuusikerroksisista rakennusosaa muodostavat kokonaisuuden, jonka sisään jää atriumtyylinen piha. Eteläiseen siipirakennukseen sijoittui alun perin Metsäntutkimuslaitos, jonka pääsisäänkäynti oli Unioninkadulta. Muu rakennus palveli Helsingin yliopiston metsätieteen opetusta ja tutkimusta.

Metsätalo on ulkoarkkitehtuuriltaan moderni valkoisina hohtavine seinineen ja niukkoine detaljeineen. Silti klassistiset piirteet leimaavat rakennuksen ilmettä: julkisivujen jäsentely on symmetristä ja korkeat, ulkonevilla kehyksillä rajatut ikkunat korostavat ”piano nobilea”. Fabianinkadun puolella moderni ja klassinen kohtaavat toisensa, kun rakennuksen symmetrian rikkova porrastorni suurine ikkunoineen sijoittuu monumentaalisen pääfasadin jatkoksi. Tiilimuuratut ulkoseinät, pitkät käytäväseinät sekä keskiosan hallin betonipilarit muodostavat rakennuksen kantavan rungon. Välipohjarakenteena on kaksoislaattajärjestelmä.

Talon näkyvänä teemana on metsä, mikä näkyy etenkin sisustuksessa. Kotimaisia puulajeja löytyy laaja kirjo kalusteissa, portaiden kaiteissa, seinien verhoiluissa, vetimissä ja ovissa. Sisustussuunnittelussa tärkeässä roolissa olivat Arttu Brummer ja Maija Heikinheimo. Merkittävä osa alkuperäisistä kalusteista olikin varta vasten Metsätaloon suunniteltuja. Laitosmaista ilmettä pehmentävät luonnonmateriaalien lisäksi harkitut detaljit, luonnonkiveä imitoivat kumiparketit ja seinäpintojen väritys. Nykyinen väritys pohjautuu pitkälti Arttu Brummerin laatimaan sävymaailmaan, missä murrettujen sinisten ja vihreiden rinnalla on pehmeitä keltaisen ja ruskean sävyjä. Suojaiselle pihalle istutettiin rakennuksen valmistuttua suuri määrä puulajeja ja muita istutuksia, joista osa on yhä olemassa.

2000-luvun alussa Metsätieteen laitoksen tilat peruskorjattiin Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan käyttöön, minkä jälkeen Metsäntutkimuslaitos muutettiin yliopiston toimisto- ja opetustiloiksi. Vaikka metsätieteilijät ovat vaihtuneet filologeihin, rakennuksen käyttötarkoitus ei ole suuresti muuttunut. Edustettuina ovat yhä myös Metsätalon alkuperäiseen arkkitehtuuriin sekä ulkona että sisällä liittyneet piirteet: klassisilla piirteillä maustettu funktionaalisuus ja materiaalien ja detaljien yllätyksellinen herkkyys.

 

Miia Perkkiö

__________
Davidsson, Aki (2003). ”Harmoniaa humanisteille: Metsätalon restaurointi ja peruskorjaus / Harmony for humanists: Restoration and renovation of the Metsätalo Building”. Arkkitehti 5/2003.
Jetsonen, Sirkkaliisa & Heikinheimo, Marianna (2000). Metsätalo, Unioninkatu 40. Rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi. Arkkitehtitoimisto HNP.
Paatela, Jussi (1946). ”Helsingin yliopiston metsätieteellinen laitos ja Metsätieteellinen tutkimuslaitos”. Arkkitehti 11–12/1946.