Asunto-osakeyhtiö Laivapoika

1995
thumb image
Photo: Rauno Träskelin
  • PaikkakuntaHelsinki
  • Valmistumisvuodet 1995
  • Vuosikymmen1990-luku
  • Lisätty valikoimaan2023
  • AikakausiHyvinvointiyhteiskunnan murros

As. Oy Laivapoika koostuu kolmesta kuusikerroksisesta rakennussiivestä, jotka on sommiteltu kahden katulinjan rajaaman kiilamaisen korttelin reunoille puoliavoimeksi kortteliksi. Kokonaisuuden kaupunkikuvallisena kruununa kohoaa kahdeksankerroksinen ”torniosa”, joka sijoittuu välittömästi Ruoholahden kanavan alkupäähän ja muodostaa yhdessä vastarannan vastaavan rakennushahmon kanssa Ruoholahden kanavamiljöön portin.

Suomeenkin yltäneen postmodernismin tuulahduksen jälkeen – joka 1990-luvun vaihteen myötä rakentuneessa Ruoholahdessa on paikoin vielä aistittavissa – Laivapoika palaa selvästi modernismin perinteeseen. Pysty- ja vaakasuuntaisten kenttien tasapaino on julkisivujen sommittelun määrittävä periaate. Pilarien päältä kohoavan torniosan puhtaanvalkoinen betoni erottuu korttelia rajaavista rakennussiivistä. Niiden päämateriaali korttelin ulkokehällä on vaakasuunnassa uritettu ja siniharmaaksi värjätty betoni, jota ukkosensiniset, pystysuuntaiset peltivyöhykkeet rytmittävät. Lasitiiliseinäiset parveketornit kytkevät rakennussiivet toisiinsa, ja jyhkeiden betonirunkojen vastapainona toimivat lasiparvekkeet niin korttelin ulko- kuin sisäkehällä.

Parvekkeiden teräsdetaljit ja kaiteiden harkittu tumma punainen sekä pohjakerroksen liuskekivestä käsin muuratut aidat ja tukimuurit kohottavat Laivapojan teollisesti toteutetun normirakentamisen yläpuolelle. Se sai myös vuoden betonirakenne -palkinnon 1995 uutta luovan elementtirakentamisen esimerkkikohteena. Laivapoika on kestänyt hyvin ajan hammasta, ja sen arkkitehtuurista huokuu edelleen kokonaisvaltaisen laadukas vaikutelma.

Ruoholahdelle tyypillisesti Laivapojan 131 asuntoa jakautuvat sekä vuokra- että omistusasumiseen. Helsingin kaupungin edistyksellisen antisegregaatiopoliitikan mukaisesti taloyhtiössä on lisäksi muun muassa vammaisten ryhmäasunto, perhekoti, vanhusten asuntoryhmä sekä esteettömiksi suunniteltuja asuntoja. Asuntojen kokojakauma on yksiöistä viiteen huoneeseen, ja kaikissa asunnoissa on parveke tai kattoterassi. Erityistä huomiota on kiinnitetty asuntojen tilavaikutelmaan, muunneltavuuteen ja valoisuuteen sekä porrashuoneiden suunnitteluun, joihin arkkitehdit ovat halunneet palauttaa menneiden vuosikymmenten kerrostaloille tyypillistä arvokkuutta.

Sijaintinsa ansiosta Laivapojan vuorovaikutus ympäristönsä kanssa on intensiivinen. Taloyhtiön nimi ja sinisen sävyt assosioituvat ympäröivään merimaisemaan. Kanavan vesipeili vastaavasti heijastelee rakennuksen hahmoa, ja kanavamiljöö istutuksineen, siltoineen ja valaistuksineen luo vuorokauden- ja vuodenaikojen rytmissä elävän kehyksen Laivapojalle. Ruoholahden palkittu kanavamiljöö terasseineen ja siltoineen on Juhani Pallasmaan suunnittelema.

Petteri Kummala

__________
”Asunto-oy Laivapoika”. Arkkitehti 4/1995, s. 46–51.
Davey, Peter 1997. ”Concrete Finns”. The Architectural Review 1997, nro 1204, s. 46–50.
”Vuoden 1995 betonirakenne. Asunto Oy Laivapoika”. Teoksessa Vuoden betonirakenne 1970–2019. Toim. Vesa Tompuri ja Maritta Koivisto. Helsinki: Betoniteollisuus ry. s. 90–91.

Saman suunnittelijan kohteita