Oulujoki Oy:n voimalat yhdyskuntineen

1949–1957
thumb image
Photo: Pyhäkosken voimalaitos. Roos / MFA
  • PaikkakuntaUseita
  • Valmistumisvuodet 1949–1957
  • Vuosikymmen1940-luku, 1950-luku
  • Lisätty valikoimaan1993
  • AikakausiJälleenrakentamisen aika
Suunnittelijat

Oulujoen vesistön voimalaitokset ja niihin liittyvät asuntoyhdyskunnat muodostavat modernin arkkitehtuurin ja rakentamistekniikan keinoin toteutetun, varhaisteollisten yhdyskuntien mallia noudattavan kokonaisuuden, joka rakennettiin keskelle Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun erämaita. Oulujoen vesistön rakentaminen oli Suomen jälleenrakentamisen suurin yhtenäinen rakennushanke, jolla turvattiin energiantuotantoa.

Oulujoki Oy:n tilaama työ oli pitkäaikainen ja kokonaisvaltainen tehtävä arkkitehti Aarne Ervin ja hänen toimistonsa tuotannossa 1940–1960-luvuilla. Oulujokeen rakennettiin yhteensä seitsemän voimalaitosta, joista kuusi Ervin suunnittelemaa: Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä. Lisäksi latvavesistöön, Suomussalmelta lähtevään Emäjokeen rakennettiin kolme voimalaitosta: Seitenoikea, Aittokoski ja Ämmä, sekä Ouluun Pikkaralan sähköasema ja muuntamo. Ensimmäinen ja suurin voimalaitos oli Pyhäkoski ja siihen liittyvä Leppiniemen asuntoalue, jonka rakentaminen aloitettiin välirauhan aikana 1941. Kokonaisuus valmistui 1963 kun Leppiniemen uusi Seuratalo otettiin käyttöön.

Vuonna 1938 oman toimiston perustanut Aarne Ervi työskenteli Suomen jälleenrakennustehtävissä erityisesti standardisoimistyössä, mutta myös Oulun kaavahankkeissa 1940- ja 1950-lukujen taitteessa. Oulujoen vesistön rakentaminen toteuttaa Ervi ajatusta aluesuunnittelusta.

Oulujokivarren voimalaitosrakentaminen tarjosi Erville konkreettisen mahdollisuuden testata ja soveltaa arkkitehtonisia ideoita kaikilla tasoilla, aina aluesuunnittelusta pienimpiin rakennusdetaljeihin. Voimalaitosyhdyskuntien jäsentely noudattaa toisaalta modernismin avointa, luontoon ja maastoon sulautuvaa kaupunkisuunnittelun ideologiaa ja toisaalta varhaisteollista, alueen hierarkkiseen jäsentelyyn perustuvaa yhdyskuntarakennetta. Rakennusten arkkitehtuuri tukee kaavallista ideaa. Voimalaitokset ympäröivine huoltorakennuksineen ovat pelkistettyjä ja monumentaalisia, kun taas asuntoalueet muodostavat vehreän ja puistomaisen ympäristön. Asuntoalueiden arkkitehtuuri on pienimittakaavaista, huolellisesti detaljoitua ja sekä teknisesti että arkkitehtonisesti erittäin laadukasta. Asuntorakentaminen muodostaa typologisen järjestelmän, jota on sovellettu kaikilla voimalaitosalueilla. Aarne Ervi paneutui kaikissa suunnittelutehtävissään rakennustekniikan, standardisoinnin ja teollisen rakentamisen kehittämiseen.

Oulujoki Oy:lle rakennetut voimalaitokset ovat Fortum Oyj:n omistuksessa ja toimivat sähköntuotannossa. Asuntoalueet on myyty yksityisille. Kohteiden suojelu on pyritty turvaamaan kaavoituksen keinoin sekä niihin liittyvin rakennustapa- ja korjaustapaohjein. Kokonaisuus on edelleen hyvin säilynyt ja yhdyskunnat eläviä.

 

Helena Hirviniemi

__________
Johansson, Eriika; Lahti, Juhana & Paatero, Kristiina (toim./ed.) (2010). Aarne Ervi – tilaa ihmiselle / Architect Aarne Ervi 1910-1977. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo.
Lahti, Juhana (2006). Arkkitehti Aarne Ervin moderni. Kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla. Taidehistoriallisia tutkimuksia 34. Helsinki: Taidehistorian seura.
Makkonen, Leena (2000). ”Aarne Ervi Oulujoki Osakeyhtiön asuinalueiden arkkitehtina”, Ursin, Martti (toim.), Pohjois-Suomen puolesta. Päätoimittaja Teuvo Mällisen juhlakirja. Oulu: Pohjoinen.
Solla, Pertti (toim.) (1970). Raportti rakennetusta ympäristöstä. Aarne Ervin arkkitehtuuria. Helsinki: Suomen arkkitehtiliitto.
Hirviniemi, Helena (2014) Ervi Oulujoella. http://www.ymparisto.fi/ervi (haettu/accessed 10.12.2015). Kajaani: Kainuun Ympäristökeskus.

 

Saman suunnittelijan kohteita

Aarne Ervi
1957