Vekaranjärven kasarmialueen keskus

Suomen puolustusvoimissa toteutettiin 1950–60-luvulla merkittävä rakennemuutos, kun kaupunkikeskustojen varuskuntia alettiin siirtää maaseudulle ajanmukaisiin ja strategisesti edullisemmin sijoitettuihin ”korpivaruskuntiin”. Projektin ilmiselvät aluepoliittiset tavoitteet yhdistyivät kiitettävällä tavalla arkkitehtoniseen kunnianhimoon. Keskeinen arkkitehti muutoksessa oli Osmo Lappo, joka suunnitteli varuskuntakeskukset Säkylään (1963–67), Kajaaniin (1962–68) ja Vekaranjärvelle.

Noin 40 km Kouvolasta pohjoiseen sijaitsevan Vekaranjärven kasarmialueen keskukseen kuuluu urheilutalo, sotilaskoti, elokuvateatteri ja ruokalarakennus, jotka on sommiteltu vapaasti suorakaiteen muotoisen keskusaukion reunoille. Varuskunnan 3000 miehen vahvuus on antanut suuntaviivat suunnittelun mittakaavalle: ruokasalin kapasiteetti on 1250, sotilaskodin 1000 ja elokuvateatterin 540 henkilöä. Urheiluhallissa on kolme voimistelusalia sekä uimahalli. Keskusaukiolla voidaan järjestää tilaisuuksia koko varuskunnalle.

Kokonaisuus on arkkitehtonisesti minimalistinen ja harkitun karhea. Pilarirunkoiset, 2-3-kerroksiset rakennukset on toteutettu pääosin teräsbetonista paikalla valaen. Huolimatta rakennusten militaarisestä luonteesta ja mittakaavan suuruudesta, on Lappo muun muassa erilaisten syvennysten ja ikkuna-aukotusten avulla onnistunut välttämään ”supermarket-tyyppisiä mittakaavattomia laatikoita”. (Lappo 1975, 24) Betonipintoihin on jätetty valumuottien jäljet elävöittäväksi reliefiksi. Lisäksi rakennukset on sijoitettu harkitusti sekä suhteessa toisiinsa että ympäröivään harjumaastoon, ja näin keskuksesta muodostuu betonisten suurveistosten luoma miljöökokonaisuus.

Vekaranjärven kasarmialueen erikoisuus on kuvataiteilija Howard Smithin (s. 1928) supergrafiikka, jota Lappo halusi vastapainoksi harmaalle yleissävylle. Vekaranjärvellä on kolme Smithin nonfiguratiivista työtä: sotilaskodin miehistösalissa Keltainen paraati, ruokalan taustaseinällä Maalitaulu ja elokuvateatterin ulkoseinässä Loimolan taistelu.

Vekaranjärven kasarmialue on Karjalan Prikaatin käytössä ja se on säilyttänyt hyvin arkkitehtoniset peruspiirteensä. Kasarmialueen keskuksen rakennukset peruskorjataan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä.

Petteri Kummala

__________

Lappo, Osmo (1975). ”Vekaranjärvi. Kasarmialueen keskus”, Arkkitehti 1/1975.

Standertskjöld, Elina (2011). Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960–1980, Helsinki: Rakennustieto Oy.

Tuomala, Jussi (2008). Howard Smith, Helsinki: Like Kustannus Oy.