Turun Sanomien talo

Asetuttuaan Turkuun 1927 Aalto tutustui paikkakunnan päälehden Turun Sanomien toimitusjohtajaan Arvo Ketoseen. Tämä oli jo useita vuosia yrittänyt saada uuden painotalon rakennushankkeen käyntiin. Hankkeen käynnistämiseksi tekivät Aalto ja Ketonen tutustumismatkoja naapurimaiden painotaloihin. Vaikka Aallolla oli muita töitä meneillään, sai hän jo lokakuussa 1928 painotalosuunnitelmansa valmiiksi. Aino Marsio-Aalto osallistui suunnitteluun, lisäksi työssä olivat mukana norjalaisarkkitehdit Harald Wildhagen ja Erling Bjertnäs. Konstruktöörinä toimi Emil Henriksson.

Rakennukseen tuli kirjapainon lisäksi toimitilat lehden toimitukselle, vuokrattaville liikehuoneille sekä ravintolalle. Kahdessa ylimmässä kerroksessa oli asuntoja, joita vuokrattiin taiteilijoille ja näyttelijöille. Toimitusjohtajan koti sijaitsi ylimmässä kerroksessa. Tontti oli kapea ja syvä, rakennus täytti koko pinta-alan. Painotalon keskeiset osat eli painosalit ja latomo sijoittuivat maan alle kahteen kerrokseen. Maanpäällisiä kerroksia on kaikkiaan viisi. Alkuaan Kauppiaskadun puolella oli Turun Sanomien kahden kerroksen korkuinen näyttävä mainosikkuna, jonka takana oli lehden toimitus. Mainosikkunan vieressä oli talon pääsisäänkäynti. Neljä liikehuoneistoa oli sisäänvedettynä kolmiomaisten näyteikkunavitriinien takana. Vitriinit purettiin jo 1936 ja tältä osin julkisivu yhtenäistettiin.

Turun Sanomien talon rakenne edusti ”corbusierlaista funktionalismia”. Siinä on teräsbetonikonstruktio, paksut betonilaatat ovat pilarien varassa. Se oli Turun ensimmäinen talo, jonka julkisivuissa oli nauhamaiset ikkunat. Talon katolla kiersi kattoterassi, josta piti tulla ”funktionalistinen puutarha”. Talossa on yhä alkuperäiset Crittal- Braatin metallipuitteiset ikkunat, joita ei enää tässä laajuudessaan ole muissa Aallon Turkuun suunnittelemissa rakennuksissa.

Aalto kiinnitti erityistä huomiota sisätiloihin ja suunnitteli kaikki yksityiskohdat materiaaleineen ja väreineen. Esimerkiksi pääsisäänkäynnin metallinen porraskaide vuorattiin nahalla. Pääsisäänkäynnin portaikkoa valaisee korkea moniruutuinen metalli-ikkuna. Hississä oli alkuaan pompeijin punaiset seinät. Toimistokäytävillä oli Aallon suunnittelemat valaisimet. Toimistojen väliseininä toimivat Crittal-Braatin ikkunat. Arvo Ketonen halusi uudistaa myös lehden typografian. Aalto suunnitteli erilaisia tekstityyppejä sekä ulkomainostekstejä valomainoksineen.

Uuden painotalon valmistuttua Artukaisiin rakennuksen sisätiloissa tehtiin huomattavia muutoksia. Muutokset toteutettiin vaiheittain 1980-luvulla, suunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto Casagrande & Co. Alakerran kirjapainotilat muutettiin lähes täysin, kun sinne tuli kuntosali. Alkuperäisistä sienipilareista on jäljellä vain muutama. Kaikki asuinkerrokset otettiin toimituksen käyttöön. Julkisivujen stukkorappaus uusittiin. Yksinkertaiset ikkunat korvattiin lämpölasielementeillä, jotka sovitettiin vanhoihin metallikehyksiin. Lehden toimituskin muutti 2000-luvun alussa Artukaisiin, ja tyhjiksi jääneet tilat vuokrattiin erilaisille liikeyrityksille. Turun Sanomientoimisto palautettiin taas 2013 vanhalle paikalleen pääsisäänkäynnin viereen. Muutossuunnitelmat laati arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy.

Helena Soiri-Snellman

__________

Aalto, Alvar (1930). ”Turun Sanomat, Turku”. Arkkitehti 6/1930.