SOK:n Oulun toimisto- ja varastorakennus

Pohjois-Suomessa ensimmäiset funktionalismia edustavat rakennukset ovat 1930-luvun alusta, tärkeimpinä Toppilan Selluloosatehdas (Alvar Aalto, 1930–31), Keskuskansakoulu (Kaarlo Borg, 1933) ja Ylilääkärin asuintalo Oulunsuun sairaala-alueella (Gustaf Strandberg, 1935–37).

Erkki Huttunen suunnitteli Ouluun vuonna 1929 valmistuneen SOK:n Toppilan myllyn, joka edusti vielä klassistista suunnittelutraditiota. Osuuskuntaliikkeen kasvun ja laajenemisen sekä uusien rakennustyyppien, kuten maaseutukaupan, konttori- ja varastorakennusten ja suurten viljasiilojen, kehittämisen tarpeesta Huttunen siirtyi modernismiin perustuvaan arkkitehtuuriin. Jokainen Huttusen suunnittelema uusi rakennus oli funktionalismin manifesti ja syntyi käsite ”osuuskauppafunkis”. Ouluun vuonna 1938 ruutukaavakeskustan laitaan valmistunut konttori- ja varasto edusti sitä puhtaimmillaan.

Oulun SOK:n konttori- ja varasto on betonipilarirunkoinen ja tehty kokonaan teräsbetonista, joka mahdollisti pitkät jännevälit, nauhaikkunat ja pitkät tuettomat katokset. Rakennus on toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti jakautunut selkeästi syvärunkoiseen ja horisontaaliseen varasto-osaan sekä vertikaaliseen ja hierarkkisesti jäsennöityyn konttoriosaan, jonka ylimmässä kerroksessa sijaitsi johtajan asunto saunaosastoineen ja kattoterasseineen. Konttoriosa myyntihalleineen oli hyvin detaljoitu.

Rakennus sijaitsee nykyisin keskellä kaupunkirakennetta, Oulun ydinkeskustassa ja on yhä merkittävä osa kaupunkikuvaa tärkeän sisääntuloväylän varressa. SOK:n oma käyttö loppui rakennuksessa vuonna 1988, mutta se on yhä SOK:n omistuksessa. Tilat on vuokrattu eri toimijoille, lähinnä liike- ja toimistotiloiksi sekä koulujen väistötiloiksi. Varastokerrokset on jaettu kevyillä levyseinillä eri käyttäjien tarpeisiin. Rakennuksen arvot on tunnistettu jo varhain ja se on suojeltu asemakaavalla vuonna 1986. Ympäristöä on täydennysrakennettu ja kohennettu kohteen ja ympäristön arvot huomioiden.

Rakennuksen erityisenä arvona on sen asema lajityyppinsä parhaimpana edustajana, arkkitehtuurin korkea laatu ja erinomainen säilyneisyys. Rakennus on hyvin autenttinen rakennusosiltaan ja perusrakenteeltaan, muun muassa kaikki alkuperäiset ikkunat, ovet, hissit, talotekniikka ja monet detaljit ovat säilyneet.

Helena Hirviniemi

__________

Hirviniemi, Helena (2010). ”Pohjoinen funkis. Esimerkkinä Erkki Huttusen ja Eino Pitkäsen arkkitehtuurin suojelu ja restaurointi”. Ahonen, Raimio, et al (toim.). Arkkitehtuurin historia ja nykyaika, Juhlakirja Kaisa Broner-Bauerille. Sarja A 50. Oulu: Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto.

Huttunen, Erkki (1939). ”SOK konttori ja varasto, Oulu”. Arkkitehti 2/1939.

Jokinen, Teppo (1993). Erkki Huttunen 1901–1956 arkkitehti. Abacus ajankohta 3, Suomen rakennustaiteenmuseon monografiasarja. Helsinki: Suomen rakennustaiteenmuseo.