Rovaniemen linja-autoasema

Autoliikenteen alkaminen ja nopea lisääntyminen 1900-luvulla mullisti monin tavoin Suomea. Uuden tiestön lisäksi se toi mukanaan uusia rakennustyyppejä, kuten linja-autoasemat. Ensimmäiset asemat olivat pieniä ja vaatimattomia, mutta matkustajamäärien kasvaessa niistä tehtiin paikkakuntiensa keskeisiä rakennuksia.

Rovaniemen kauppala tuhottiin Lapin sodassa syksyllä 1944. Alvar Aallon johdolla suunnitellussa jälleenrakennusasemakaavassa linja-autoasema sijoitettiin järkevästi rautatieaseman lähelle. Kauppala järjesti vuonna 1956 arkkitehtuurikilpailun linja-autoasemasta ja siihen liittyvistä liikennejärjestelyistä. Helsinkiläiset arkkitehdit Niilo Pulkka, Kaarlo Leppänen ja Pekka Rajala saivat suunnittelutyön voittaneella ehdotuksellaan ”la strada”.

Rovaniemen linja-autoasema avattiin alkuvuodesta 1959. Siitä tuli Lapin läänin liikenteen keskeinen solmukohta, joka yhdisti juna-, linja-auto- ja taksiliikenteen. Lähi- ja kaukoliikenteen laiturialueet olivat rakennuksen vastakkaisilla puolilla. Odotussalin, lipunmyynnin, matkatavarasäilytyksen ja rahtitavaratoimiston lisäksi matkustajia palvelivat lehtikioski, matkatoimisto ja parturi, ja poliisillakin oli oma huoneensa. Matkaravinto Oy:llä oli asemahallin yhteydessä itsepalveluravintola ja toisessa kerroksessa pieni Hotelli Aslak. Lasiseinien ja kattoikkunan valaisema aseman keskushalli ulottui kahden kerroksen läpi, ja hotellin seurustelutilat olivat sen ympärillä.

Rovaniemen linja-autoasema erottuu veistoksellisilla kattopinnoillaan ja vapaamuotoisella betonisella sisäänkäyntikatoksellaan omaperäisesti aikansa arkkitehtuurin valtavirrasta. Kattojen silueteissa voi hahmottaa pohjoisen maiseman muotoja, jotka antavat arkkitehtuurille vahvaa paikallisuuden henkeä ja matkailullista viestiä. Etelästä saapuneille matkailijoille tämä linja-autoasema on ollut Lapin portti, symbolinen kosketus arktisuuteen. Orgaaniset kattomuodot sekä rakennuksen taidokkaat, monin osin säilyneet yksityiskohdat ja yksilölliset valaisimet tuovat mieleen myös Alvar Aallon arkkitehtuurin. Kaarlo Leppäsen mukaan kattojen muodonantoon saatiin vaikutteita Vuoksenniskan kirkosta, jota hän suunnitteli samanaikaisesti Aallon toimistossa.

Monet Suomen linja-autoasemista ovat jääneet yksityisautoilun ja muiden liikenteen muutosten myötä pois käytöstä, mutta Rovaniemen linja-autoasema toimii edelleen. Sitä reunustavat nykyisin leveät liikenneväylät, etenkin 1960-luvulla rakennettu, syvälle upotettu ja kaupungin kahtia halkaiseva valtatie. Kun hotelli ja kahvila olivat lopettaneet toimintansa, muutettiin yläkerta toimistotilaksi ja aseman keskushalli madallettiin yksikerroksiseksi tekemällä siihen välipohja. Harkitsemattomista muutoksista huolimatta Rovaniemen linja-autoasema, perinteikäs lähdön ja saapumisen paikka, on yksi Lapin maakunnan 1900-luvun arkkitehtuurin huipentumista. Suomen linja-autoasemista se on näyttävin.

Harri Hautajärvi

__________

Hautajärvi, Harri (2014). Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral Dissertations 31/2014. Helsinki: Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books 2014: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/19766 (haettu/accessed 2.3.2017)

Hautajärvi, Harri (1994). ”Suuntana Lappi. Matkailuarkkitehtuuri 1950-luvulla. Lapland–bound / Tourism buildings in Lapland”. Nikula, Riitta (toim./ed.), Sankaruus ja arki. Suomen 50-luvun miljöö. Heroism and the Everyday. Building Finland in the 1950s. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo.

Pulkka, Niilo; Rajala, Pekka & Leppänen, Kaarlo (1962). “Rovaniemen linja-autoasema”. Arkkitehti 4/1962.