Nakkilan kirkko

1937
thumb image
Photo: Kari Hakli / MFA
  • PaikkakuntaNakkila
  • Valmistumisvuodet 1937
  • Vuosikymmen1930-luku
  • Lisätty valikoimaan1993
  • AikakausiIdentiteetin rakentaminen

Tehtailija J. W. Suomisen testamenttilahjoituksen turvin rakennettu Nakkilan kirkko on yksi varhaisimmista funktionalistisista, ajan perinteisestä kirkkoarkkitehtuurista poikkeavista kirkkorakennuksista Suomessa Kannonkosken (P. E. Blomstedt 1938), Rajamäen (E. Huttunen 1938) ja Varkauden kirkon (M. Paalanen 1939) ohella. Pohjaltaan suorakaiteen muotoinen, matalalla harjakatolla ja korkealla betonisella kellotornilla varustettu valkoiseksi rapattu kivikirkko kohoaa veistoksellisena maamerkkinä sitä ympäröivästä peltolakeudesta.

Kirkon rakennustoimikunnan laatiman kilpailuohjelman mukaan kirkko ei saanut olla ristikirkko ja rakennuksen tuli lisäksi olla ”kirkon näköinen”. Ilmeisesti paikkakunnalla vieroksuttiin arkkitehtuurin modernismin muotokieltä eikä haluttu liiaksi perinteisestä kirkkotyylistä poikkeavaa ratkaisua. Vaikka Erkki Huttusen ehdotusta pidettiin niin ikään liian uudenaikaisena, se nähtiin kuitenkin taiteellisesti onnistuneimmaksi ratkaisuksi ja valittiin toteutuksen pohjaksi. Kirkon rakentaminen aloitettiin 1936 porilaisen Uuno Helmisen toimiessa urakoitsijana, ja se vihittiin käyttöönsä seuraavan vuoden kesäkuussa. Aikalaisvastaanotto oli ristiriitainen. Kirkon ulkonäköä pidettiin outona ja sitä verrattiin tehdasrakennukseen. Toisaalta uuden muotokielen nähtiin luontevasti liittyvän nykyaikaan ja kuvastavan sen piirteitä.

Tiilestä muuratun, ulkoa ja sisältä rapatun kirkkosalin seiniä rytmittävät kirkon ulkopuolella betoniset tukipilarit, joiden välissä olevista kapeista ja korkeista ikkunoista kirkkosali saa valonsa. Funktionalismin piirteitä ulkoarkkitehtuurissa korostavat lisäksi korkea kellotorni, eteläjulkisivun pyöröikkunaryhmä, puolipyöreää kuoriosaa kiertävä nauhaikkuna ja tyylitelty ulkosaarnatuoli sekä betonin käyttö rakenneratkaisuissa. Yksilaivaisen kirkkosalin sahateräisesti taitteinen sisäkatto on akustisista syistä päällystetty puulla. Myös sisätilan muodot ovat yksinkertaisia ja selkeitä, alttaritaulun sijaan alttarilla kohoaa puinen risti. Kuorin ja sen viereisen kastekappelin voimakas väritys yhdessä salin vihreiksi petsattujen penkkien ja Taito Oy:ssä valmistettujen valaisimien kanssa leimaa interiöörin modernistista muotokieltä. Kirkko on säilynyt vähäisiä sisätilamuutoksia lukuun ottamatta lähes alkuperäisessä asussaan.

 

Teppo Jokinen

__________
Ahtola, Jussi, et al. (1990). Satakunnan rakennusperinne. Pori: Satakunnan seutukaavaliitto.
Huttunen, Erkki (1938). ”Nakkilan kirkko”. Arkkitehti 5/1938.
Jokinen, Teppo (1992). Erkki Huttunen liikelaitosten ja yhteisöjen arkkitehtina 1928–1939. Jyväskylä Studies in the Arts, 41. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.