- PaikkakuntaJyväskylä
- Valmistumisvuodet 1953
- Vuosikymmen1950-luku
- Lisätty valikoimaan1993
- AikakausiSodanjälkeinen modernismi
Keskisuomalainen ympäristö järvineen ja mäkineen oli Alvar Aallolle tärkeää nuoruuden maisemaa, johon hän mielellään palasi läpi elämänsä. 1950-luvun alussa hän yhdessä nuorikkonsa Elissa Aallon kanssa rakennutti Päijänteen rannalle kesähuvilansa. Kesäasumisen ohella Aalto halusi kokeilla siinä erilaisia rakenneratkaisuja, erityisesti tiilityyppejä, niiden limityksiä ja saumaustapoja. Huvilassa yhdistyvät arkkitehdin ateljee ja kokeilukeskus.
Muuratsalon koetalon rakennusryhmään kuuluvat varsinainen päärakennus ja siihen liittyvä vierashuonesiipi, puuvaja sekä erillään rannan tuntumassa sijaitseva savusauna. L-muotoinen päärakennus jakautuu kahteen osaan: makuuhuonesiipeen ja monikäyttöiseen oleskelu-ruokailu-työtilaan. Rakennusryhmässä Aalto käytti erilaisia vaihtelevia muotoja ja mittasuhteita. Rakennusten sijoittelu tontille on vapaa ja leikinomainen.
Päärakennus sijoittuu järvelle avautuvien näkymien äärelle kallion kainaloon. Se asettuu maisemaan ja maastoon harkitusti. Järveltä, alkuperäiseltä pääsaapumissuunnalta, lähestyttäessä talon hahmo kohoaa korkeana vaaleana seinämänä kallion päällä. Metsän puolelta nähtynä rakennus näyttää pienten valkoisten puutalojen sikermältä.
Atriumpiha on rakennuksen keskeinen elementti sekä arkkitehtonisesti että toiminnallisesti. Sisäpihan julkisivut ja maanpinta on verhottu erilaisilla tiilillä ja keraamisilla laatoilla. Aalto pyrki hankkimaan kaikki saatavilla olevat tiilityypit, jotta niiden ominaisuuksia, niiden kokojen vaikutusta sekä erilaisten saumojen kestävyyttä voisi testata. Seinillä olevat viitisenkymmentä tiilikenttää muodostavat monimuotoisen koostelman. Pihan keskellä oleva avotulisija on talon sydän. Tila- ja näkymäsarja ulottuu olohuoneesta atriumin läpi kauas järvelle. Muuratsalossa monumentaalinen ja intiimi ovat yhtä aikaa läsnä.
Kokeiluihin kuuluvat myös vierashuonesiiven ja varaston perustusratkaisut. Rannan tuntumassa sijaitsevassa savusaunassa Aalto hyödynsi hirsien luonnonmuotoa kattokulmaan. Aallolle Muuratsalo oli tärkeä paikka, jossa hän rentoutui, maalasi ja tapasi ystäviä luonnon helmassa.
Rakennus on pääosin museona, mutta siellä on edelleen monia persoonallisia yksityiskohtia, jotka muistuttavat Aallon lomaelämästä.
__________
Aalto, Alvar (1953). ”Koetalo, Muuratsalo”. Arkkitehti 9–10/1953.
Lukkarinen, Päivi (1996). Muuratsalon koetalo 1952–54 / Experimental House, Muuratsalo. Jyväskylä: Alvar Aalto Säätiö / Alvar Aalto Foundation.