Kortepohjan rivitalokorttelit

Bengt Lundsten voitti Kortepohjan asuntoalueen asemakaavakilpailun vuonna 1964. Lundsten halusi irrottautua edellisten vuosikymmenten suunnitteluihanteesta, jossa rivi- ja kerrostaloasuminen sijoitettiin väljästi luonnonympäristöön ja palata asuntoaluesuunnitelmassaan perinteisten suomalaisten puutalokaupunkien tiiviiseen ruutukaavaan. Kortepohjan asemakaava toi ruutukaavan lähiösuunnitteluun ja toimi yhtenä sysäyksenä uuden suunnitteluteorian kehittämiselle. Ruutukaavaan perustuvat suunnitelmat yleistyivät 1960-luvun puolivälin jälkeen asemakaavasuunnittelukilpailuissa.

Kilpailusuunnitelman toteutuneessa osassa neliönmuotoiset rivi- ja pienkerrostalotontit on sijoitettu maastoon ruutukaavakortteleihin. Kunkin korttelin reunoilla kiertää kahdeksan neliönmuotoista tonttia, joissa puolestaan kussakin kolme asuinrakennusta rajaa istutettuja piha-alueita. Huoltorakennukset ja pyörävarastot sijaitsevat korttelien keskellä. Korttelien läpi kulkevat kävelytiet: autoliikenne ja paikoitus on sijoitettu varsinaisten asuinkortteleiden väliin. Lundsten halusi korostaa sisäpihojen sosiaalista roolia korttelikokonaisuudessa. Suunnitteluvaiheessa oli uutta, että alueen suunnittelua taustoitettiin tutkimustyöllä, johon osallistui arkkitehtien lisäksi sosiologi ja maisemasuunnittelija.

Lundsten suunnitteli yhdessä Esko Kahrin kanssa tyyppitalomallit (1967–68), joiden mukaiset rakennukset valmistuivat alueen kahteen kortteliin vuosina 1968–70. Rivitalokortteleiden asuinrakennukset ovat tasakattoisia, kaksikerroksisia ja betonielementtirakenteisia. Rakennusten runkona ovat Lohjan Kalkkitehtaan kehittämät Siporex-elementit. Enso-Gutzeitin valmistamat julkisivujen puuelementit on maalattu tonttikohtaisesti yhdellä värillä punaiseksi, vihreäksi tai keltaiseksi. Arkkitehti Antti Eskelinen noudatti Lundstenin ja Kahrin ideoita suunnitellessaan asuinrakennukset, jotka valmistuivat kolmanteen asemakaavasuunnitelman mukaisesti toteutuneeseen kortteliin vuosina 1971–72.

Alue on visuaalisesti yhtenäinen. Se on Jan Söderlundin ja Erkki Valovirran suunnitteleman Turun ylioppilaskylän (kilpailuvoitto 1967, toteutus 1969–1979) kanssa ensimmäisiä tiivistä ruutukaavaa ja matalaa asuinrakentamista yhdistävä kaupunkisuunnitteluprojekti Suomessa.

Satu Kähkönen

__________

Hankonen, Johanna (1983). Lähiöiden suunnittelu Suomessa 1945–1975. Tampere: Lisensiaatintyö, Tampereen Teknillinen Korkeakoulu, Arkkitehtuuriosasto.

”Haukkalan asuntoalueen ja Laajavuoren talviurheilukeskuksen asemakaavakilpailu” (1965). Kilpailuliite no. 2, Arkkitehti, 1965.

Lundsten, Bengt (1967). ”Jyväskylän Kortepohjan asuntoalue”. Arkkitehti 3-4/1967.