Kannonkosken kirkko

Kannonkosken kirkko sijaitsee Keski-Suomessa lähellä Viitasaarta. Rakennus hallitsi valmistuessaan laakeaa, Syväjärven suuntaan avautuvaa maalaismaisemaa. Nykyään korkeiksi kasvaneet puut peittävät näkymän. Blomstedtin kuoleman jälkeen valmistunut kirkko on hänen säilyneistä töistään merkittävin. Se lukeutuu Rajamäen, Nakkilan ja Varkauden kirkkojen ohella Suomen harvoihin puhtaasti funktionalistisiin kirkkorakennuksiin.

Blomstedt sai 1933 toimeksiannon suoraan seurakunnalta, joka oli ollut yhteydessä myös piispa Jaakko Gummerukseen. Tämä antoi Blomstedtille vapaat kädet suunnitella ”halvan pikkukirkkotyypin”. Useiden luonnosvaiheiden jälkeen arkkitehti valitsi toteutettavaksi päätytornillisen pitkäkirkon. Rakennuksessa oli alun perin 400 istumapaikkaa, nykyään niitä on 350. Kirkon runko muurattiin perinteisesti tiilestä, mutta katto on valettu rautabetonipalkiston varaan. Ratkaisu oli tyypillinen 1930-luvun modernistisille rakennuksille, sillä betonivalutekniikka ei vielä ollut riittävän kehittynyt monimutkaisten rakenteiden toteuttamiseen.

Kirkkosali kapenee ja madaltuu kohti alttaria, muodon saneli kirkon rooli sananjulistuskirkkona. Se vaikutti oleellisesti myös rakennuksen ulkoasuun. Molemmilla pitkittäisseinillä olevat korkeat ja kapeat ikkunat samoin kuin katto madaltuvat kohti alttaripäätyä. Toisessa päädyssä oleva kaareva torni on sekin yläpäästään viistottu. Blomstedtin ajatuksena oli, että tornia voisi käyttää myös näköalatornina. Sen alaosassa on parveke, jota oli tarkoitus käyttää ulkoilmatilaisuuksissa saarnatuolina.

P.E. Blomstedtin kuoltua kirkon suunnittelutyön saattoi loppuun hänen vaimonsa Märta Blomstedt avustajanaan Matti Lampén. Hän pitäytyi sisutussuunnittelussa 1930-luvun modernismille tyypillisessä askeettisuudessa. Kirkossa ei ole varsinaista kuoria, vaan sisäkatto kaartuu alttarin takaseinäksi. Se on verhoiltu limittäin kiinnitetyillä, alun perin höyläämättömillä, laudoilla. Katon muodon ja materiaalin saneli mahdollisimman hyvän akustiikan aikaansaaminen. Kirkkosalin väritys oli maanläheinen, mutta sakaristossa oli funktionalismille tyypillinen kirkkaampi väriskaala. Taidetakomo Antti Hakkaraisen tekemät alkuperäiset kattovalaisimet ovat säilyneet, samoin kirkkopenkit ja saarnastuoli. Alttariseinän ainoana koristuksena on edelleenkin Ilmestyskirjan jae ”Katso uudeksi minä teen kaikki”, ja Hannes Autereen veistämä puinen krusifiksi tekstin oikealla puolella on alkuperäisellä paikallaan. Sisätila on viimeisessä korjauksessa maalattu puhtaan valkoiseksi.

Elina Standertskjöld

__________

Blomstedt, P.E. (1935). ”Kannonkosken kirkko”. Arkkitehti, 3/1935.

Blomstedt, Märta (1940). ”Kannonkosken kirkko”. Arkkitehti, 7–8/1940.

Jokinen, Teppo (1988). Kannonkosken kirkko 50 vuotta. Kannonkoski: Kannonkosken seurakunta.

Metsäranta, Pinja (2010).  Kannonkosken kirkko on yksi harvoista funkiskirkoista. http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Uskon_ja_uskomusten_paikat/Kannonkosken_kirkko_on_yksi_harvoista_fu(37470) (haettu/accessed 3.1.2017)

Standertskjöld, Elina (1996). P.E. Blomstedt 1900–1935. Arkkitehti. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo.