Käärmetalo

Käärmetalo oli ensimmäisiä valtion lainoittamia Arava-kerrostaloja maassamme ja käsitti 190 kunnallista vuokra-asuntoa yhden huoneen ja keittiön asunnoista (30 m²) kolmen huoneen ja keittiön asuntoihin (66 m²). Käärmetalo koostuu kahdesta tontille rikkaasti polveillen sijoitetusta rakennuslamellista sekä Mäkelänkadun varteen sijoitetusta yksikerroksisesta huolto- ja palvelurakennuksesta.

Asuinrakennusten kiemurteleva muoto oli Yrjö Lindegrenin keksintöä ja perustuu lamellien keskelle sijoitettuun trapetsoidin muotoiseen osaan, joka sisälsi porrashuoneet ja asuntojen märkätilat. Rakennusvolyymin rikas vaihtelu kalliotontilla saavutettiin kahden porrashuonetyypin vaihtelun ja varioinnin avulla. Ratkaisu oli sekä rationaalinen että orgaaninen ja ennakoi teollista rakentamista. Keittiökalusteiden suunnittelijana oli Maiju Gebhart Työtehoseurasta 1945 ja kalusteet valmistettiin Enso “Teho” -tuotantona Lahdessa 1948. Keittiöiden esikuvina oli Margarete Schütte-Lihotzkyn 1926 suunnittelema funktionalistinen, nk. “Frankfurtin keittiö”. Käärmetalon keittiöiden olennaisena osana oli modernia suomalaista keksintöä edustava kuivauskaappi.

Rakennus on rapattu ulkoa ja kantava rakenne näkyy julkisivussa kantavien väliseinien pystysuuntaisina ulokepäätteinä. Seinärakenteena on muurattu tiiliseinä ja kevytbetoniharkko. Myöhemmin tehdyistä muutoksista huolimatta rakennus on säilynyt hyvin erittäin alkuperäisiä keittiökalusteita myöten.

Käärmetalo on tärkeä osa Helsingin kunnallisen asuntotuotannon historiaa, jossa sodan jälkeen vallinneesta asuntopulasta huolimatta tavoitteeksi asetettiin asumisen korkea laatu. Rakennusohjelma oli edistyksellinen ja sisälsi mm. asukkaiden käyttöön tarkoitetun uima-allasosaston ja päiväkodin. Rakennus ilmentää funktionalismin yhteiskunnallisia ihanteita, jotka saivat Suomessa jalansijaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Arkkitehtoninen ratkaisu on uniikki ja välttää vuokratalon standardiratkaisun. Rakennus sai valmistuessaan kansainvälistä huomiota ja se julkaistiin L’architecture d’aujourd’hui -lehdessä 1954.

Käärmetalolla on huomattava historiallinen ja rakennustaiteellinen arvo ja se on yksi suomalaisen modernin asuntosuunnittelun ja arkkitehtuurihistorian kanonisia kohteita. Myös kaupunkikuvassa rakennus on tärkeä maamerkki.

Riitta Salastie

__________

Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin (2011). Käärmetalon rakennushistoriaselvitys.

Helander, Vilhelm & Rista, Simo (1987). Suomalainen rakennustaide. Modern Architecture in Finland. Helsinki: Kirjayhtymä.

Lindegren, Yrjö (1950). ”Asuntokortteli N:o 857 – Mäkelänkatu, Helsinki”, Arkkitehti 10–11/1950.