Helsinki-Malmin lentoasema

Ennen Helsinki-Malmin lentoaseman valmistumista Suomessa oltiin pahasti muuta Eurooppaa jäljessä, sillä siviililentomatkustajien käytössä oli ainoastaan kesäkauteen rajoittuva vesitasoliikenne. Siten Suomella oli paineita nykyaikaisen lentokentän rakentamiseen. Myös muualla oli samoja aikeita; Turun Artukaisten kenttä ehtikin valmistua jo ennen Malmia syksyllä 1935. Tukholman Bromma avattiin kesällä 1936. Malmilla päästiin aloittamaan liikenne joulukuussa 1936. Helsinki-Malmin lentoasema suunniteltiin alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi.

Ensimmäiseksi suunniteltiin ja toteutettiin lentokonehalli. Teräsbetonipilareista ja teräsristikkopalkeista muodostuva konstruktio mahdollisti suurten jakamattomien tilojen rakentamisen. Hallin mitoitus suunniteltiin tuona aikana käytetyimmän lentokonetyypin, Junkers Ju 52:n, mittojen mukaan. Alkuperäisessä käytössään toimiva lentokonehalli on säilynyt lähes muutoksitta todisteena valmistumisaikansa teknisistä saavutuksista.

Lentoasemarakennus oli kokonaan uusi rakennustyyppi, johon oli helppo omaksua ajanmukainen funktionalismi. Kaari ja ympyrän muoto olivat käytettyjä teemoja, mutta rakennukset, joissa pohjaratkaisun lähtökohtana on täysi ympyrä, olivat varsin harvinaisia. Lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt korkea keskihalli kattoikkunoineen on koko rakennuksen sydän.

Päärakennuksen ulkoasu on muuttunut paljon. Vuonna 1955 tehtiin pyöreän osan radikaali julkisivukorjaus. Alkuperäinen terastirappaus poistettiin ja tilalle tuli viiden sentin korkkikerroksesta ja alumiinipellistä koostuva verhous. Siipirakennukset korotettiin 1960-luvun lopulla, jolloin ensimmäisen kerroksen ulkoseinät saivat kalkkihiekkatiilisen verhouksen. Sokkelin graniittikiveys poistettiin ja korvattiin betonilla. Myös ikkunoita on uusittu.

Lentoasematoiminnan tulevaisuus on epävarma. Helsingin uudessa yleiskaavassa alue on varattu asuntorakentamiseen. Hankkeesta on tullut erittäin kiistanalainen, ja esimerkiksi Europa Nostra on nimennyt lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta.

Lentoasema jatkaa kuitenkin toistaiseksi vilkkaasti toimivana yleisilmailun keskuksena, vuokrasopimus on solmittu vuoden 2019 loppuun asti. Helsinki-Malmin kenttä rakennuksineen on näin yksi harvoista ilmailun alkuvaiheen lentoasemista Euroopassa, joka on edelleen alkuperäistä vastaavassa käytössään.

Leena Makkonen

__________

Koskimies, Sini (2004). ”Unelma lentämisestä. Helsingin lentoasema 1932–1938 ja 1930-luvun moderni elämä”. Tutkimuksia ja raportteja 1. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo.

Moberg, Jaana (1997). Helsinki-Malmin lentoasema. Rakennushistoria, korjaus- ja käyttösuunnitelma. Diplomityö, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto.

Rakennushallitus (1938). ”Helsingin lentoaseman hallintorakennus”, Arkkitehti 7/1938.