Erik Bryggmanin huvilat ovat hänen kenties persoonallisinta tuotantoaan. Saaristohuviloiden rakennuspaikkaa ei vielä 1900-luvun alussa säädelty tiukasti, joten rakennukselle oli mahdollista valita sekä maisemallisesti että arkkitehtonisesti sopivin ja kaunein sijainti. Pienet ja intiimit huvilat herättivät huomiota jo rakentamisaikanaan ja todistivat Bryggmanin kyvystä luoda inhimillistä, luontoon sulautuvaa arkkitehtuuria. Myös hänen suhteensa taiteeseen korostuu näissä pienissä kesähuviloissa, joiden jokainen yksityiskohta on huolellisesti harkittu.
Villa Solin (1927–29) syntyi klassismin ja funktionalismin murroskautena. Luonnoksissa näkyy vaikutteita Gunnar Asplundin huvila-arkkitehtuurista sekä erityisesti italialaisesta architettura minoresta. Bryggman hahmotteli huvilan lopulliset suunnitelmat palattuaan matkalta Italiaan. Rakennuspaikka Katariinanlaaksossa oli kulttuurihistoriallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokas, kahden kukkulan rajaama laakso, josta avautui merinäköala.
Villa Solinin etupiha on rajattu muurilla. Päärakennuksen suuntaisesta ja levyisestä aumakattoisesta piharakennuksesta – jossa sijaitsivat autotalli ja talonmiehenasunto – kuljetaan läpi laattakivistä polkua pitkin harjakattoiselle päärakennukselle. Meren puolella on verantasiipi, jonka tasakatto toimii myös terassina. Eteisessä ja eteishallissa on Bryggmanin arkkitehtuurille tunnusomainen suurikokoisista tiilistä ladottu lattia. Klassistiset vaikutteet näkyvät myös sisätilan väreissä: seinäpinnat ovat stukko-maalausta, listat oliivinvihreät ja ovet mustat. Marmoriset portaat funkiskaiteineen vievät suoraan yläkerran holvattuun aulaan, jossa on funkistyylinen takka.
Turun kaupunki osti huvilan 1963 ja vuokrasi sitä turkulaisille yhdistyksille, kunnes se kunnostettiin kaupungin edustustilaksi Bryggmanin 100-vuotispäiväksi.
Villa Erstan (1928–29) on kuin pieni klassistinen temppeli korkealla kalliolla Kakskerran saaren nokassa. Huvilan päätyä kannattelee neljä toscanalaista puupylvästä. Tontin nimi ”Tusculum” kuvastaa rakennuttajan näkemystä huvilansa arkkitehtuurista.
Huvila on kaksikerroksinen. Alakerrassa on talon levyinen olohuone, jonka sivuilla ovat korkeat ikkunat, ja huoneen sisäseinällä klassistinen pylvästakka. Yläkerrassa, katon viisteitten alla on makuutiloja ja ikkunarivi. Pihapäätyyn, keittiön portaan ylle on myöhemmin rakennettu pylväiden kannattelema kuisti. Muutoin mäntymetsän ympäröimä kesähuvila on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä.
Hirvensalossa sijaitseva Huvila Solinin vierasmaja (1929) on osa vuosisadan alussa valmistunutta huvilakokonaisuutta, johon Bryggman suunnitteli uuden verannan 1925. Vierasmaja on harjakattoinen, matala ja vaatimattoman tyylipuhdas paritupa, jonka sisä- ja ulkoseinät tehtiin kolmen tuuman lankuista. Rakennuksen pienet yksityiskohdat, kuten balusterikaiteinen ja tyyliteltyjen pylväiden kannattelema kuisti, tekevät siitä arkkitehdin taidonnäytteen. Vierasmaja sijaitsee Bryggmanin suunnitteleman, 1917 valmistuneen Villa Palmroosin naapuritontilla.
Villa Warén (1932–33) sijaitsee suojaisassa syvennyksessä Turun Ruissalon Oskarvuoren kalliolla. Huvilaa suunnitellessaan Bryggman halusi suojella tontilla kasvavia puita, joten hän piirsi rakennuksen kiertämään tontin kulmassa kasvavaa mäntyä. Funkisrakennus seurailee maaston muotoja ja kallion reunaa. Rakennuksessa on eri toimintoja varten kolme siipeä, jotka rajaavat keskelleen pihatilan. Olohuoneen näköalaikkunan viereen sijoitetun takan korkea savupiippu korostuu valkoiseksi rapatun, matalan ja pelkistetyn huvilan hahmossa.
Huvilan ulkorappausta on korjattu ja sisätilat kunnostettu. Esimerkiksi olohuoneen klassistinen väritys on palautettu alkuperäiseksi oliivin vihertäväksi.
Hirvensalossa sijaitseva Villa Ekman rakennettiin samaan aikaan kuin Villa Warén, ja se valmistui juhannukseksi 1933. Myös Villa Ekmanissa eri toiminnot on sijoitettu omiin siipiinsä, jotka seuraavat ympäröivän maaston muotoja. Runko-osan korkean pulpettikattoisen olohuonesiiven edessä on meren puolella terasseja eri tasoilla. Olohuoneessa on valkoiseksi rapattu tiilinen takka, jonka korkea savupiippu erottuu ulkoseinässä. Bryggmanille tyypillinen kulmaikkuna suuntautuu länteen. Olohuoneesta johtaa tiililattiainen käytävä maakuuhuonesiipeen. Käytävältä avautuu leveä pariovi etelään pihaterassille.
Valkoiseksi rapatun huvilan ulkoasu on funktionalistinen. Sisätilojen väritys oli alkuaan täysin klassistinen: oliivinvihreää, harmaansinistä, punaruskeaa ja mustaa. Huvilan julkisivut kunnostettiin 2000-luvulla, ja samalla alkuperäisenä säilynyt sisätila muutettiin valkoiseksi.
Bryggman suunnitteli huvilalle myös rantasaunan ja uimahuoneen. Sauna on edelleen jäljellä. Sen sijaan hauska pieni uimahuone sai väistyä 1970-luvulla suurten Tukholman-laivojen tieltä.
Villa Staffans (1945–46) sijaitsee luonnonkauniilla Vapparin lahden rinteellä Kakskerran saarella. Huvila on kolmiosainen tiilikatteinen rakennus, jonka muodot seurailevat maastoa. Pohjakaavaltaan rakennus noudattelee Bryggmanin funkishuviloista tuttua toiminnallista siipijakoa.
Ulkoseinät on roiskerapattu, ja kivijalassa on käytetty koristeellisia luonnonkiviä. Meren puolella olevat terassit pylväineen ovat myös luonnonkiveä. Erikokoiset ikkunat rytmittävät julkisivuja epäsymmetrisesti. Rakennus edustaa 1940-luvun romanttista suuntausta, jossa sekä muoto että materiaalit ottavat huomioon ympäröivän luonnon. Bryggman suunnitteli alas rinteeseen myös pienen perhesaunan 1946–47.
Huvila oli 1950-luvulla Kakskerran seurakunnan pappilana. Vuodesta 1963 rakennus toimi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leirikeskuksen majoitustilana ja nykyisin kokoustilana.
Villa Nuuttila (1947–53) sijaitsee Kaarinassa, Kuusiston länsirannalla suuren siirtolohkareen kainalossa. Osa rantatonttia hallitsevista siirtolohkareista sai väistyä Bryggmanin suunnitelmien tieltä. Tontin suuria tammia suojeltiin, ja huvila rakennettiin jyrkkään rantatonttiin matalana, polveilevana ja nivellettynä rakennusjonona. Kokonaisuudessa yhdistyy upea luonto ja siihen sulautuva ainutlaatuinen orgaaninen arkkitehtuuri.
Villa Nuuttila nousee rinteeseen kuin italialainen vuoristohuvila. Rinteessä ylhäällä tasanteella on satulakattoinen päärakennus, jossa on olohuone ja ruokailutila. Sisäänkäynti on päärakennuksen ja porrastetun makuuhuonesiiven välissä. Eteisestä on tiiliset portaat ylös olohuoneeseen ja alas makuuhuonesiipeen. Talon merijulkisivua hallitsee korkea, laattakivinen takan savupiippu. Myös rinnettä alaspäin laskeutuvan makuuhuonesiiven kivijalka ja terassiosat on vuorattu koristeellisilla laattakivillä. Olohuoneen suurista maisemaikkunoista on upea näköala merelle. Carin Bryggman suunnitteli huvilan sisustuksen sekä piirsi huonekalut. Bryggman suunnitteli huvilalle myös rantasaunan (1951) ja laiturin (1953).
Huvilaa on kunnostettu pieteetillä Museoviraston ohjeiden mukaan. Valitettavasti ikkunat on kuitenkin vaihdettu. Tontin suurin tammi kaatui 2010-luvun vaihteessa myrskyssä, mutta vanhoja tammia on yhä tontilla.
__________
Bryggman, Erik (1933). ”Huvila Ruissalossa, Huvila Hirvensalossa”. Arkkitehti 10/1933.
Bryggman, Erik (1952). ”Huvila Kuusistossa”, Arkkitehti 9–10/1952.
Laaksonen, Mikko (2016). Erik Bryggmanin arkkitehtuuri / Erik Bryggman: Works. Helsinki: Rakennustieto Oy.
Nikula, Riitta (toim./ed.), Erik Bryggman 1891–1955 arkkitehti, arkitekt, architect. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo.
Soiri-Snellman, Helena (2004). ”Hirvensalon villat”. Kalhama, Maija-Liisa et al. (toim.), Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna. Turku: Turun maakuntamuseo.
