Alkon Rajamäen tehdasalue

Rajamäen tehdasyhdyskunta sai alkunsa 1888, kun paikkakunnalle perustettiin hiivatehdas. Suomen valtio osti tehtaan 1920 ja kieltolain päättyessä 1932 se siirtyi Oy Alkoholiliike Ab:lle. Alueelle alettiin tällöin rakentaa Erkki Huttusen suunnitelmien pohjalta maan lähes kaikesta alkoholintuotannosta vastaavaa tehdasta. Sodan jälkeen tehtaan jatkosuunnitelmista vastasi 1970-luvulle asti aiemmin Huttusen toimistossa työskennellyt arkkitehti Einari Teräsvirta. Rajamäen yhdyskunta asuinalueineen on syntynyt ja kasvanut tehtaan ympärille.

Huttusen suunnitelmassa eri toiminnoista vastaavat yksiköt on koottu yhteen rakennuskokonaisuuteen, josta erilleen jäivät vesitorni ja voimalaitos. Vuonna 1935 valmistunut ensimmäinen rakennusvaihe käsitti radan varteen sijoitetun alkoholivaraston, tislaamon, lähettämön ja hiilisuodatuslaitoksen. Nämä liittyivät keskuspihan yli ulottuvan laboratoriosillan välityksellä polttimorakennukseen. Vuonna 1937 valmistuivat lisäksi rakennusryhmän eteläpuolelle uusi väkijuomatehdas, sähkö- ja konekorjaamo sekä ruokala ja autotalli. Seuraavina kahtena vuotena rakennettiin konttori ja etikkatehdas. Huttunen suunnitteli tehtaan työntekijöille 1935 ja 1938 kahden perheen asuntoja sekä kirkon, joka lahjoitettiin 1985 Nurmijärven seurakunnalle ja on edelleen alkuperäisessä asussaan.

Alkoholiliikkeen rakennuttama tehdasympäristö edustaa 1930-luvun toiminnoista lähteviä suunnitteluperiaatteita, joissa on sovellettu funktionalismin aiheita kuten laajoja lasiseinäpintoja, nauhaikkunoita ja betonikatoksia. Vaihtelevilla kaari- ja tornimuodoilla, porrastuksilla ja eri materiaaleilla – punainen tiili, valkoiseksi maalatut betonipinnat ja lasi – on luotu  yhtenäinen ja  vivahteikas kokonaisuus.  Rakenteissa rautabetonilla on keskeinen sija. 1930-luvun rakennuskanta on julkisivuiltaan, sisätiloiltaan ja toiminnoiltaan osin muuttunut myöhemmän rakentamisen vuoksi.

Rajamäen tehdasalueen eri-ikäisten tuotantolaitosten ja muiden rakennusten muodostama alue on valtakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Alueen tulevaisuus on tietyin osin avoin, osa rakennuksista on tyhjillään tai varastotilana. Pyrkimyksenä on kuitenkin säilyttää alue teollisuuskäytössä yhdistettynä uusiin liiketoimintoihin.

Teppo Jokinen

__________

Helasvuo, Olli; Svartström, Niina & Mustonen, Tapani (2011). Rajamäen tehtaat 1888–1959, radanvarren tehdaskokonaisuus. Rakennushistoriallinen selvitys vuosien 1888–1959 rakennuskannasta. Arkkitehdit Mustonen Oy. Helsinki: Altia.

Huttunen, Erkki (1936). ”Oy Alkoholiliike Ab Rajamäen Tehtaat”. Arkkitehti 4/1936.

Huttunen, Erkki (1940). ”Rajamäen kirkko”. Arkkitehti 7–8/1940.

Jokinen, Teppo (1992). Erkki Huttunen liikelaitosten ja yhteisöjen arkkitehtina 1928–1939. Jyväskylä Studies in the Arts, 41. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.