Erik Bryggmanin huvilat
Erik Bryggmanin huvilat ovat hänen kenties persoonallisinta tuotantoaan. Saaristohuviloiden rakennuspaikkaa ei vielä 1900-luvun alussa säädelty tiukasti, joten…
Erik Bryggmanin huvilat ovat hänen kenties persoonallisinta tuotantoaan. Saaristohuviloiden rakennuspaikkaa ei vielä 1900-luvun alussa säädelty tiukasti, joten…
Toisen maailmansodan jälkeinen väestökehitys näkyi Suomessa opettajapulana. Vuonna 1950 päätettiin laajentaa Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun toimintaa. Uusien rakennusten…
Käärmetalo oli ensimmäisiä valtion lainoittamia Arava-kerrostaloja maassamme ja käsitti 190 kunnallista vuokra-asuntoa yhden huoneen ja keittiön asunnoista…
Vuonna 1937 perustettu Kansaneläkelaitos vastasi aluksi suomalaisten eläketurvasta. Myöhemmin sen hoitoon on uskottu muitakin hyvinvointivaltion etuuksia. Kansaneläkelaitos…
Karjaa on Helsingin ohella Hilding Ekelundin arkkitehtityön keskeisintä toimialuetta. Hänen kädenjälkensä näkyy Karjaalla niin yksittäisissä rakennuksissa kuin…
Karjasilta on jälleenrakennuskauden asuinalue Oulussa. Puolitoistakerroksisten pientalojen alue levittäytyy lähes neliökilometrin laajuudelle. Perinteisten rintamamiestalojen lisäksi alueelta löytyy…
Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennuksen (nykyisin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun käytössä) arkkitehtuurikilpailu järjestettiin 1941, välirauhan aikana. Arkkitehtien Hugo Harmian ja Woldemar…
Hyvon-Kudeneule Oy:n tekstiilitehtaasta, toimistotiloista ja asuntoalueesta järjestettiin vuosien 1953–54 vaihteessa kutsukilpailu, jonka voitti Viljo Revell. Tehtaalle oli…
Kulttuurin monitoimitalo oli tuttu rakennustyyppi sekä kansainvälisessä että kotimaisessa rakennushistoriassa: Aaltokin oli suunnitellut monipuolisen toiminnan käyttöön sekä…
Vapaaherratar ja kirurgisen sairaalan ylihoitajatar Sophie Mannerheimin 1918 perustamasta yksinäisille äideille ja heidän lapsilleen tarkoitetusta Lasten Linnasta…
Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat sekä Helsingin kaupungin voimakas kasvu johtivat tarpeeseen rakentaa kaupunkiin suuri joukko…
Keskisuomalainen ympäristö järvineen ja mäkineen oli Alvar Aallolle tärkeää nuoruuden maisemaa, johon hän mielellään palasi läpi elämänsä.…
Olympiakylä rakennettiin Helsingin vuoden 1940 olympialaisia varten ja sitä esiteltiin asuntonäyttelyssä 1939. Huhtikuussa 1940 Helsinki kuitenkin luopui…
Helsingin olympialaisia varten valmistuneet rakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden. Eri puolilla Helsinkiä puistoympäristöissä sijaitsevat valkeat…
Otaniemen kappeli rakennettiin Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden asuinalueen, ”Teekkarikylän”, keskelle. Se sijaitsee pienellä mäellä, kallionlohkareiden, koivujen, pihlajien ja…
Oulujoen vesistön voimalaitokset ja niihin liittyvät asuntoyhdyskunnat muodostavat modernin arkkitehtuurin ja rakentamistekniikan keinoin toteutetun, varhaisteollisten yhdyskuntien mallia…
Autoliikenteen alkaminen ja nopea lisääntyminen 1900-luvulla mullisti monin tavoin Suomea. Uuden tiestön lisäksi se toi mukanaan uusia…
Sahanmäki on arkkitehtuuriltaan yhtenäinen osakokonaisuus Maunulassa, joka oli ensimmäinen jälleenrakennuskauden asumalähiö Helsingissä. Sahanmäen asuntoalueen rakennuttajana oli Helsingin…
Sallalaiset joutuivat kohtaamaan hävityksen ja ahdingon palattuaan kotiseudulleen Lapin sodan 1944–1945 jälkeen. Saksan armeija oli polttanut vetäytyessään…
Päijänteellä sijaitsevan Säynätsalon nykyinen asutus- ja teollisuushistoria saivat alkunsa kauppaneuvos Johan Parviaisen perustaessa asumattomalle saarelle sahan 1898…
Jo 1940-luvulla suunniteltiin uudentyyppisen studioteatterin rakentamista Kansallisteatterin yhteyteen. Julkista rahoitusta ei kuitenkaan saatu järjestymään, ei myöskään seuraavalla…
Työväenopiston laajennustyön suunnittelu annettiin Aulis Blomstedtille kaupunginhallituksen ehdotuksesta. Kyseessä oli haastava täydennysrakennuskohde, jossa uuden osan tilaohjelma oli…
Vuonna 1941 perustettu Väestöliitto alkoi vaikuttaa sodasta toipuvan maan sosiaalipolitiikkaan, jonka käytännön tavoitteeksi nostettiin hyvät asunnot sekä…
Teknillinen korkeakoulu päätettiin siirtää Helsingin Hietalahdesta Espoon Otaniemeen 1948, jolloin valtio hankki sieltä Otaniemen kartanoalueen uutta kampusta…
Työnantajajärjestöjen muodostama Teollisuuskeskus Oy julisti 1948 arkkitehtuurikilpailun toimitalonsa suunnittelemiseksi. Tilaohjelmaan kuului myös hotelli, jossa suunniteltiin ensin majoitettavaksi…
Suomen kirkon sisälähetysseuran vajaamielislaitos Vaalijala siirrettiin sotien jälkeen Sortavalasta Pieksämäen maalaiskuntaan. Yli kolmekymmentä hoito-, asuin- ja huoltorakennusta…
Toisen maailmansodan jälkeen valtion metsäyhtiö Enso-Gutzeit Oy halusi kehittää Imatrasta uuden teollisuusyhdyskunnan Neuvostoliitolle luovutetun Enson tilalle. Imatran…