Taka-Töölön asuntoalue

1930–1939
thumb image
Photo: MFA
  • PaikkakuntaHelsinki
  • Valmistumisvuodet 1930–1939
  • Vuosikymmen1930-luku
  • Lisätty valikoimaan1993
  • AikakausiIdentiteetin rakentaminen

Taka-Töölössä on näkyvillä funktionalististen kaupunkisuunnitteluihanteiden vähittäinen läpimurto. Alkuvaiheet toteutettiin Lars Sonckin ja Gustaf Nyströmin vuonna 1906 laatiman jugend-henkisen asemakaavan periaattein. Lähtökohtana oli vuosisadan vaihteessa järjestetty Suomen ensimmäinen asemakaavakilpailu. Kaava sai kuitenkin kritiikkiä osakseen, ja jo 1916 laadittiin uusi suunnitelma. Siinä periaatteena oli korttelirakenteen avaaminen pieniä kortteleita yhdistämällä ja asuintalojen pihasiipiä poistamalla. Kaavaan tehtiin vielä useita muutoksia, jotka vähitellen väljensivät ja avasivat kortteleita.

Ensimmäisen puhtaasti funktionalistisen asemakaavan laati Birger Brunila 1935. Kaksi vuotta myöhemmin Brunila laati kaavamuutoksen, jonka perusteella syntyi alueen modernein osa: Siitä on esimerkkinä muun muassa Linnankoskenkadun talorivistö, jossa asuintalojen päädyt suuntautuvat kadulle ja talojen väleissä on väljät pihat.

Rakentamisen alkuvaiheessa myös itse rakennukset edustivat edelleen uusklassista arkkitehtuuria ornamentteineen, leveine räystäineen ja pilariaiheineen. Vähitellen arkkitehtuuriin alkoi tulla funktionalismin piirteitä. Ilme yksinkertaistui. Sileät julkisivut maalattiin vaalein värein valoisuuden maksimoimiseksi. Koristelu väheni, mutta erkkerit ja pienet koristeparvekkeet jäsensivät julkisivuja. Sisäänkäyntien ja ulko-ovien suunnitteluun panostettiin. Erityinen vaihe Taka-Töölössä oli lyhyt art deco -kausi ja 30-luvun alussa tunnistettavine dekoratiivisine julkisivuaiheineen ja vaikuttavine porrashuoneineen. Aikakauden piirteet ovat erityisen hyvin näkyvillä Jalmari Peltosen suunnittelemassa Välskärinkadun kokonaisuudessa.

Rakentamistekniikka uudistui hitaasti. Ulkoisesti jo funktionalistisilta näyttävissä asuintaloissa oli kantava tiilimuuri. Asuntojen pohjaratkaisut olivat aluksi traditionaalisia, koska rakennukset olivat entiseen tapaan syvärunkoisia. Pikkuhiljaa siirryttiin kuitenkin sekarungon kautta teräsbetonin käyttöön ja yhä ohuempiin seinärakenteisiin. Vasta Taka-Töölön viimeiset rakentamisvaiheet edustavat puhtaasti funktionalistisia päämääriä sekä kaupunkirakenteen että rakennusten arkkitehtuurin ja asuntojen pohjaratkaisujen osalta.

 

Leena Makkonen

__________
Heinonen, Raija-Liisa (1986). Funktionalismin läpimurto Suomessa. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo.
Lindh, Tommi (2002). Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta. Lisensiaatintutkimus/Licentiate thesis. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.
Neuvonen, Petri (2006). Kerrostalot 1880–2000. Arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Helsinki: Rakennustieto.

 

Saman suunnittelijan kohteita

Useita suunnittelijoita
1960–1964
Useita suunnittelijoita
1940–1950-luku
Useita suunnittelijoita
1930–1950-luku