Oulunsalon kunnantalo

1982
thumb image
Photo: MFA
  • PaikkakuntaOulu
  • Valmistumisvuodet 1982
  • Vuosikymmen1980-luku
  • Lisätty valikoimaan2017
  • AikakausiHyvinvointiyhteiskunnan murros
Suunnittelijat

Oulun eteläpuolella, lentokentän läheisyydessä sijaitseva Oulunsalon kunnantalo on keskeisin esimerkki Oulun kouluksi kutsusta 1980-luvun arkkitehtuurista. Reima Pietilän professorikaudella (1973–79) Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden keskuudessa muodostunut koulukunta korosti kansainvälisten regionalististen suuntausten vanavedessä paikallisen rakentamisen perinteen, työtapojen ja kulttuurin merkitystä. Ryhmän modernismia kritisoiva tuotanto on omaperäisintä 1900-luvun lopun arkkitehtuuria Pohjois-Suomessa. Oulunsalon julkisissa rakennuksissa on erityisen monta esimerkkiä Oulun koulun arkkitehtuurista.

Tekijöiden mielestä modernistinen, universaali laatikkoarkkitehtuuri ei sopinut paikkakunnan imagoon, ja kunnantalosuunnitelman keskeiseksi tavoitteeksi otettiin Oulunsalon omaleimaisuuden – paikkakunnan hengen – löytäminen ja osin sen luominen. Kunnallishallinnon lisäksi taloon sijoitettiin kirkkoherranvirasto, posti, liiketiloja ja kahvila. Erilaisten palvelujen kokoaminen saman katon alle loi kuntalaisille keskuspaikan. Toisaalta se oli kritiikkiä modernismia kohtaan, joka painotti eri toimintojen jakamista omiin rakennuksiinsa.

Oulunsalon kunnantalo on paikallisia erityispiirteitä korostavaa arkkitehtuuria sekä periaatteellisella että käytännön tasolla. Paikalliset rakentamisen tavat näkyvät lopputuloksessa pohjoispohjanmaalaiseen rakennusperinteeseen ja muotokieleen liittyvinä viittauksina. Neljään siipeen jakautuvalla rakennuskokonaisuudella on kylämäinen luonne. Talonpoikaisarkkitehtuurin tapaan rakennukset ovat harjakattoisia ja verraten matalia. Siivet on ryhmitelty pihapiiriksi, jonne saavutaan pihan kulmassa sijaitsevasta portista. Kunnantalon pääsisäänkäynti on portilta katsottuna pihan kauimmaisessa nurkassa. Tilan läpi liikkumisen ajatus kertautuu sisällä: valtuustosaliin kuljetaan toisen kerroksen aulan ja kahvilan kautta. Kodikas mittakaava jatkuu sisätiloissa ja esimerkiksi valtuustosalissa on tavoiteltu pohjalaisen pirtin vaikutelmaa.

Oulun koululle tyypillisesti päämateriaalit ovat punatiili ja mänty sekä osin betoni. Kokonaisuutta on elävöitetty yllättävillä yksityiskohdilla, kuten erikoisilla ikkunaratkaisuilla, porrastuvilla katoilla ja luhtiparvekkeilla. Modernismikritiikkiä alleviivaa myös tietoinen tehdasvalmisteisten rakennuselementtien välttäminen: kunnantalo on rakennettu käsityönä paikan päällä. Ensimmäisenä 1980-luvun rakennuksena Oulunsalon kunnantalo suojeltiin rakennusperintölailla 2013.

 

Petteri Kummala

__________
Arkkitehtitoimisto NVV (1983). ”Oulunsalon kunnantalo / Oulunsalo Municipal Offices”, Arkkitehti 7/1983.
Krogius, Pia (2013). Oulunsalon kunnantalo. Rakennushistoriaselvitys. Oulu: Liikelaitos Oulun Tilakeskus.
Vartola, Anni (2014). Kuritonta monimuotoisuutta – Postmodernismi suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa. Aalto-yliopiston julkaisusarja, Doctoral dissertations 103/2014. Helsinki: Aalto Arts Books.