Karjaan vesitorni

1951
thumb image
Photo: MFA
  • PaikkakuntaKarjaa
  • Valmistumisvuodet 1951
  • Vuosikymmen1950-luku
  • Lisätty valikoimaan1993
  • AikakausiJälleenrakentamisen aika
Suunnittelijat

Karjaa on Helsingin ohella Hilding Ekelundin arkkitehtityön keskeisintä toimialuetta. Hänen kädenjälkensä näkyy Karjaalla niin yksittäisissä rakennuksissa kuin asemakaavasuunnittelussa ja kaupungin rakennusjärjestyksessä. Hyvästä syystä voikin sanoa, että ”Ekelund on vahvimmin Karjaan kaupunkikuvaan vaikuttanut suunnittelija.”(Härö 1997, 225) Vaikka Ekelundin suunnittelutehtäviin Karjaalla lukeutuu muun muassa kirkollisia rakennuksia sekä kunnan hallintorakennuksia, on hänen uljain yksittäinen rakennuskohteensa Karjaalla hyötyrakennus – vesitorni.

Karjaan vesitorni on 1950-luvulle melko tyypillinen lieriötorni. Torni sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, juna-aseman eteläpuolisen kallion huipulla, mutta on 23 metriä korkeana ja sijaintinsa johdosta yksi Karjaan kaupunkikuvallisista kiintopisteistä. Lieriö on verhottu kauttaaltaan tiilellä, ja vesisäiliötä on alhaalta päin tuettu säteittäisillä betonipilareilla.

Kokonaisuuden elegantti erityispiirre on vesisäiliösylinteriin liittyvä kapea porrastorni, joka yhdistyy pääsylinteriin kapealla ikkunakäytävällä. Porrastorni huipentuu tähtiobservatorioon, joka avautuu ympäröivään maisemaan funktionalistisen nauhaikkunan kautta. Porrastorni observatorioineen sekä alun perin kauttaaltaan vaaleaksi rapatut seinät antavat tornille leimallisen modernistisen yleisilmeen. Toisaalta päätornin julkisivun pystysuorat matalat sisennykset tuovat rakennukseen myös tuulahduksen klassisismia.

Ekelundin myöhempiin suunnitelmiin kuului kolmesta rakennuksesta koostuva museokeskus vesitornin juureen. Suunnitelma ei kuitenkaan edennyt luonnosvaihetta pidemmälle.

Karjaan vesitorni on edelleen alkuperäisessä käytössään. Rakennuksen yleisilme on kärsinyt huomattavasti, kun rappauksen sijaan rakennus on nykyään päällystetty alinta kerrosta lukuun ottamatta aaltopellillä. Lisäksi tornin lähiympäristön ylläpito on ollut puutteellista, mistä johtuen alue on osittain metsittynyt tai kasvanut umpeen, ja torni on menettänyt kaupunkikuvallista vaikuttavuuttaan. Tornin palauttamiselle entiseen uljauteensa ei kuitenkaan ole mitään esteitä.

 

Petteri Kummala

__________
Arkkitehtuurimuseo (2012). Suomalaisia vesitorneja: www.mfa.fi/vesitornit (haettu/accessed 8.2.2017)
Härö, Mikko (1997) ”’Det ät bra att ha en person som ger köpingen sin stil’ – Kaupunginarkkitehti ja kauppala / ”’It is good if there is someone who can create a style for a town’ – The City Architect and the Township”; Tuomi, Timo; Paatero, Kristiina & Rauske, Eija (toim./eds.): Hilding Ekelund (1893–1984) arkkitehti arkitekt architect. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo.

 

Saman suunnittelijan kohteita

Hilding Ekelund
1938–1940, 1950
Hilding Ekelund
1951–1956