A. Ahlström Oy:n paperitehdas

1977
thumb image
Photo: Simo Rista / MFA
  • PaikkakuntaVarkaus
  • Valmistumisvuodet 1977
  • Vuosikymmen1970-luku
  • Lisätty valikoimaan2017
  • AikakausiHyvinvointivaltio ja rakennemuutos
Suunnittelijat

Puunjalostusteollisuuden tuotantoprosessit kehittyivät 1970-luvulla sellaisiksi, että ne vaativat mittakaavaltaan ennennäkemättömän kookkaita tuotantolaitoksia. Koska tehdasrakennuksia yhä kohosi asutuskeskuksien välittömään läheisyyteen, muodostui taajamamaisemien visuaalisen laadun säilyttäminen teollisuusrakentamisen uudeksi haasteeksi.

Ahlströmin tehdasalue sijaitsee Varkauden keskustan välittömässä läheisyydessä Huruskosken (nykyisen Voimakanavan) rannalla. A. Ahlström Oy:n tultua alueen omistajaksi 1909, alkoi sen voimakas kehittäminen muun muassa arkkitehtien Valter ja Ivar Thomé, Karl Lindahl ja Bertel Jung toimesta. Yhtiöllä oli keskeinen asema Varkauden kehityksessä, ja merkittävänä maanomistajana ja työllistäjänä sillä oli vaikutusvaltaa myös kaavoitukseen ja asuntopolitiikkaan.

Erkki Kairamon suunnittelema paperitehtaan laajennusosa sijoittuu Päiviönsaarelle, vanhan tehdasalueen ja kaupungin keskustan väliin sekä Kristian Gullichsenin suunnitteleman, 1972 valmistuneen höyryvoimalaitoksen viereen. Paikalla oli sijainnut 1948 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema saha. Uusi paperitehdas, höyryvoimalaitos ja vanhempi teollisuusalue muodostavatkin yhdessä hyvin monikerroksisen ja arkkitehtonisesti laadukkaan teollisuusympäristön.

Kuumahierrelaitoksen, paperitehtaan ja varaston muodostama, lähes puoli kilometriä pitkä ja osittain 24 metriä korkea tehdaskompleksi on valtava kokonaisuus, jonka sopeuttaminen kaupunkikuvaan oli vaativa tehtävä. Kairamo pyrki keventämään ja rytmittämään suuria rakennusmassoja avaamalla paperitehtaan ja varaston välistä näkymiä Kauppatorin suunnasta kohti läheistä Huruslahtea. Korkeusvaikutelmaa on vähennetty porrastamalla paperikonesalin kaupunginpuoleinen julkisivu ja käyttämällä sen yläosassa keveitä teräsrakenteita ja seininä vihertäviä kourulasielementtejä. Näin ulkopuolen mittakaavaa on häivytetty samalla kun sisätiloihin on luotu ilmavuutta. Lisäksi tuotantoprosessin ja lainsäädännön edellyttämät rakennusosat on valjastettu arkkitehtuurin tehokeinoiksi. Kairamo loi kokonaisuuteen dynaamista jäsentelyä savupiippujen, putkistojen, kierreportaiden sekä värikkäiden kaiteiden avulla Pariisin Pompidou-keskuksen tapaan. Näin hän onnistui luomaan mittakaavaltaan ylisuuresta tuotantolaitoksesta teollisuuskaupungin maamerkin.

 

Petteri Kummala

__________
Kairamo, Erkki (1977). ”Paperitehdas A. Ahlström / A. Ahlström paper mill”. Arkkitehti 6/1977.
Norri, Marja-Riitta (toim.) (1982). Suomi rakentaa 6. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo.
Varkauden kaupunki (2017). Varkauden rakennettu kulttuuriympäristö: http://www.varkaus.fi/palvelut/kulttuuri/varkauden_museot/kulttuuriymparisto/varkauden-rakennettu-kulttuuriym/ (haettu/accessed 5.2.2017)